Kun katselen Uuden Suomen etusivun uutisointia, niin silmiin ei osu oikeastaan yhtään yksilöllistä uutista, mitä ei muualta voisi lukea. Uusi Suomi on kuitenkin onnistunut, se on onnistunut blogiosiollaan tuomaan poliitikkoja, politiikan harrastajia sekä tavallisia kansalaisia lähemmäksi toisiaan.

Blogeissa on otettu välillä yhteen keskenään, jopa ns. blogisotaa käyty eri tahojen kanssa. Siikala vs. Torsti, Husein Muhamed vs. Halla-aho (vaikka ei täällä bloggailekaan) ja nyt viimeisimpänä hyvältä myllyltä haiskahtava vääntö ydinvoimasta. Tämä on Uuden Suomen suola.

Kirjoittajille on annettu vielä paljon vaihtoehtoja bloginsa hallintaan. He voivat tarvittaessa estää kaikki kommentit, sallia ne vain rekisteröityneille tai sallia kaikille. Rekisteröityneet omalla nimellään kirjoittavat ovat yleisesti ottaen korrekteja ja asiallisia. Nimettömät nimikerkin takaa huutelijat aiheuttavat eniten meteliä, mutta sitähän maailmaan mahtuu. Kirjoittajalle on annettu tässä suhteessa vapaat kädet, miten paljon sitä meteliä mihinkin bloggaukseen sopii. Tosin kirjoittaja kantaa myös vastuun kommenteista, jos siellä rupeaa esiintymään rikollista aineistoa on se hänen poistettava välittömästi.

US-blogit antavat myös mahdollisuuden monelle aloittevalle politiikolle, kuten minulle, saada huomattavasti enemmän julkisuutta kuin oman blogin kautta. Tämä on monelle se tärkein motivaattori kirjoitella tänne. Saa vastakaikua kirjoituksille, sitä välillä saa reippaastikin.

Kiitoksia Uudelle Suomelle tästä blogiosiosta, se todellakin ansaitsee sen.

Maahanmuuttovastainen hommafoorum on teettänyt taloustutkimuksella tilastotutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttoon. Taloustutkimus teetti tutkimuksen Internet-paneelillaan.

Tutkimuksen perusteella 59% suomalaisten mielestä maahanmuuttopolitiikka on liian löysää. Olen siitä osittain samaa mieltä. Mielestäni nykyisen maahanmuuttopolitiikan kolme suurinta kompastuskiveä ovat:

1. Liian pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat – pitäisi supistaa kahteen viikkoon.
2. EU:n sisäinen turvapaikanhakumahdollisuus (nykyisissä EUn oloissa, mikäli EUn sisällä tapahtuu joku kriisi, pitää asiaa uudelleen harkita)
3. Ikätestit, joita ei ilmeisesti tehdä nyt.

Jos turvapaikkamenettelyä käytetään väärin vie se todennäköisesti paikan sellaiselta, joka sitä oikeasti tarvitsee ja tästä olen eniten huolissani.

Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei näe riskejä ulkomaalaisen työvoiman tulosta Suomeen. Tämä asia vaatii minusta kuitenkin tarkennuksia. Jos ulkomaalainen henkilökunta tulee Suomeen samalla palkalla, samoilla työehdoilla, niin tervetuloa. Periaatteena on oltava samasta työstä, sama palkka, samoilla työehdoilla. Näin se on reiluinta sekä suomalaista työvoimaa kohtaan, että myös ulkomaalaista työvoimaa kohtaan.

Olen hieman yllättynyt, kuinka positiivisesti suomalaiset suhtautuvat turvapaikanhakijoihin sekä heidän perheiden yhdistämisiin. Turvapaikanhakijoiden kohdalla alle puolet toivoisivat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, kun taas selvästi yli puolet toivovat politiikan pysyvän samana tai löysenevän turvapaikanhakijoiden sekä myös perheenyhdistämisten kohdalla. Liekkö vaikutusta ollut ns. egyptiläisellä mummolla tähän asiaan. Hyvä näin kuitenkin!

Suurin osa suomalaisista katsoo, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua paremmin suomalaisiin tapoihin. Mielestäni kysymys on asetettu väärin, ensin pitäisi siis kaikkien tietää, mitkä ovat standardit suomalaiset tavat. Jos tällä tarkoitetaan, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua suomalaisiin lakeihin, niin olen samaa mieltä. Ei kulttuurisissa piirteissä ole haittaa, jos ne eivät riko lakia. Annetaan lakien rajoitaa kulttuurisia piirteitä, ei epämääräisen käsitteen nimeltä tavat.

Kahden kysymyksen kohdalla ollaan mielestäni vaarallisilla vesillä koko yhteiskuntaa koskien. Ensimmäisenä on turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten väitetyt paremmat sosiaaliset etuudet. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea pitäisikin miettiä kriittisesti, mutta saavatko pakolaiset korotettuja sosiaalisia etuja? Käsittääkseni heitä kohdellaan samalla tavalla ”sossunluukulla” kuin suomalaisia. Toivoisin lähteitä, missä todistetaan ettei asia näin ole.

Toinen kysymys, joka on vielä arveluttavampi on hyötykysymys. Maahanmuuttajat pitäisi valikoida niin, että heistä olisi mahdollisimman suuri hyöty yhteiskunnalle. Samaa mieltä tämän kohdan kanssa oli 56%. Tästä ei ole pitkä matka alkaa vaatimaan hyötyä jokaisesta suomalaisesta. Tätäkin tosin esiintyy jo paljon. Monet pitävät työttömiä syyllisenä työttömyyteensä, haukutaan laiskoiksi. Eniten päähänlyötyjä alkoholisteja ja huumeiden käyttäjiä lyödään armotta keskusteluissa sekä toivotetaan lyhyintä matkaa kolmen metrin alle. Oman osuutensa saavat myös yksinhuoltajaäidit. Se on pelottavaa. Lähtökohtaisesti emme voi ajatella saavamme mahdollisimman suurta hyötyä jokaisesta ihmisestä.
Tärkein kysymys jäi kuitenkin kysymättä:”Kuinka moni pitää maahanmuuttoa tärkeänä aiheena?”. Silloin olisimme voineet suhteuttaa tämän kysymyksen vielä paremmin. Harmi, ettei se mahtunut kysymysten listalle.

Politiikassa me tulemme jatkossakin tarvitsemaan vaihtoehtoja. Kaikki eivät voi olla samaa mieltä kansan enemmistön kanssa tai silloin meiltä loppuvat vaihtoehdot. Seuraan mielenkiinnolla blogistaniaa sekä eräitä keskustelupalstoja, miten tähän tutkimukseen suhtaudutaan.

Kun Helsinkiin entiseen Martta-hotelliin perustettiin vastaanottokeskus alkoi Internetissä maahanmuuttovastaisten foorumilla hirveä meteli. Keskustelu sai mielettömät mittasuhteet myös HSn keskusteluissa sekä osittain myös täällä blogistaniassa. Puhuttiin kuinka turvapaikanhakijat nauttivat hotellin minibaareista kattoterassilla pina-coladaa ja nauravat suomalaisille duunareilla näiden mennessä töihin. Toki vedottiin jälleen kerran vanhuksiin likaisissa vaipoissa, kodittomiin, ruokajonoissa oleviin jne. Joiden kaikki ongelmat olisi ratkennut, jos vastaanottokotia ei olisi olemassa. Tmä väite on puppua.

Helsingissä toimii neljä vastaanottokotia. Näissä asustaa yhteensä 679 turvapaikanhakijaa (Kyläsaari 233, Metsälä 46, Fenno 200 sekä Martta 200). Fennon ja Martan vuosikustannukset ovat seuraavanlaiset (lähde):

Fenno

Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 791 000 e
Palvelujen ostot 1 600 000 e
Aineet ja tarvikkeet 374 000 e
Avustukset 827 000 e
Vuokrakulut 617 000 e
Muut toimintakulut 3 000 e
Menot yhteensä 4 212 000 e

Martta

Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 859 000 e
Palvelujen ostot 2 300 000 e
Aineet ja tarvikkeet 252 000 e
Avustukset 1 079 000 e
Vuokrakulut 784 000 e
Muut toimintakulut 5 000 e
Menot yhteensä 5 279 000 e

Tässä vastaavasti koko Helsingin sosiaalitoimenkustannukset vertailun vuoksi (lähde):

Palkat 331 536 000 e
Henkilösivumenot 121 041 000 e
Palvelujen ostot 301 864 000 e
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 242 000 e
Avustukset 116 921 000 e
Vuokrat 77 772 000 e
Muut menot 1 542 000 e
Menot yhteensä 969 918 000 e

En valitettavasti löytänyt Kyläsaaren enkä Metsälän toiminnankuluja, mutta voimme olettaa niiden olevan maksimissaan, mitä ne eivät todennäköisesti ole syrjäisemmän sijainnin ja pienemmän paikkaluvun johdosta, kaksinkertaiset verrattuna Marttaan ja Fennoon. Tällöin Helsingin vastaanottokeskusten toimintaan kuluisi vuodessa 18 982 000 euroa.

19 miljoonaa euroa kuulostaa aika mottipäiseltä summalta rahaa, kun sitä ei voi verrata mihinkään. Tuo 19 miljoonaa euroa on 1,96% (0,42% koko kaupungin budjetista) Helsingin sosiaalitoimen budjetista, joten vähintään 950 000 000 euroa käytetään muuhun toimintaan kuin vastaanottokoteihin.

Jos nyt suhteutetaan tämä luku sitten vanhustenhoitoon ja niihin vanhuksiin, joiden elämä muuttuisi täydellisesti vastaanottokotien sulkemisen myötä. Tällä samaisella summalla saataisiin Helsinkiläisille pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille (n. 6200 vanhusta lähde) 0,077 uutta lähihoitajaa (Helsingissä vastavalmistuneen lähihoitajan palkka * 1,7 * 12kk) per vanhus.

Voimme siis todeta, ettei vastaanottokotitoiminnalla ole juurikaan vaikutusta Helsingin muihin resurssipulasta kärsiviin toimintoihin. Jos Helsingin kaupunki haluaisi ostaa lisää kalapuikkoja tai lisää vaippoja, niin se ostaisi niitä. Vetoamalla raha pulaan, joka johtuu vastaanottokotitoiminnasta on puppua. MOT!

Meillä jokaisella on ennakkoluuloja. Ennakkoluulot ovat perusteettomia ja torjuvia käsityksiä, joita muodostamme mielessämme henkilöistä tai asioista. Ennakkoluulojen kohteiksi joutuvat yleensä asiat, joita me emme kunnolla tunne. Ennakkoluulot juontavat juurensa yleisesti tietämättömyydestä ja johtavat yleistyksiin, olettamuksiin ja arvailuihin. Näin kävi myös kahdessa viime bloggauksessani.

Kahtena viime päivänä olen kirjoittanut bloggauksen, jossa on ollut vain kuva ja otsikko. Jussi Saramo tiivisti omassa kommentissaan hyvin näiden bloggausten luonteen:

”Kiitos Teemu, tämä oli yllättävän hyvä bloggaus.

Sen arvo syntyi kommenteista eikä bloggauksesta itsestään, ihmiset paljastivat rajoittuneisuutensa ja asenteellisuutensa ilman että sinun piti edes provosoida.Maapallon totuuden näkeminenkin saa ihmisiä suunniltaan. Ei ihme että asiassa olevat kirjoituksetkin niin tekevät. Olisi jännää tavata tämä vaki-nimimerkki-posse livenä keskustelun merkeissä, tosielämässä ihmisiä rajoittaa kuitenkin tietty älyllisyyden vaatimus.”

”Sairaanhoitajan työ on arvokasta, eikä sitä pidä antaa ilmaiseksi”, näin kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara perusteli sairaanhoitajalla käynnin muuttumista maksulliseksi. Kommentti on monellakin tapaa todella pielessä.

Sairaanhoitajalla käyminen on ollut tähän mennessä maksutonta, ei missään nimessä ilmaista. Verovaroista ollaan toistaiseksi maksettu sairaanhoitajien palkka ja samalla jokainen on voinut käydä maksuttomasti sairaanhoitajan vastaanotolla. Hyvä niin!

Maksullisella sairaanhoitajakäynnillä tulee todennäköisesti olemaan suuret vaikutukset suomalaisten terveyteen. Ennaltaehkäisyä tulee olemaan huomattavasti vähemmän vähäosaisten parissa, koska heillä ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa yhdeksää euroa käynnistä. Monissa sairauksissa, kuten diabetes ja verenpainetaudit joudutaan käymään jatkuvasti kontrolleissa sairaanhoitajan puheilla. Muuttuvatko nämäkin maksulliseksi?

Sairaanhoitajalla käymisen muuttuminen maksulliseksi silottelee myös sopivasti tietä palvelusetelijärjestelmälle. Totutetaan ihmiset maksamaan aina, käynnin tyypistä riippumatta, oma osuutensa terveydenhoidosta. Näinhän se tulee olemaan myös palvelusetelin kanssa, joka tuo vapauden maksaa enemmän.

Asko-Seljavaara sanoi perusteluissaan myös, ettei arvokasta työtä ei pidä antaa ilmaiseksi. Samalla tavallahan voidaan jatkossa sitten perustella kirjastotyötä, maksutonta peruskoulutusta, maksutonta neuvolaa, tie on siis loputon arvokkaiden töiden osalta. Perustelu oli siis erittäin huono, melkein yhtä huono kuin koko idea muuttaa sairaanhoitajalla käyminen maksulliseksi.

Vantaan kaupungin duunarien joustavuus ja tehokkuus on pelastanut Vantaan talouden.

Sitoutuminen työhön ja yhteisiin tavoitteisiin on ollut ennennäkemätöntä.

Silloin pitää kiittää, kun siihen on aihetta.

Näin minut on kasvatettu.

Kiitos.

Kannanotto kokonaisuudessaan.

Nalle Wahlroos on puhunut kehitysavun poistamisesta. Kehitysapu on ristiriitainen asia, jolla pyritään hyvään, mutta saavutukset eivät välttämättä sitä ole. Kehitysavun voisi lakkauttaa, muta sitä ennen on huolehdittaa muutamista asioista:

1. Maatalous reiluksi

Kehitysavun vaikutus paikalliseen viljelyyn on varmasti merkittävä. Vielä merkittävämpää on kuitenkin Euroopan ja muiden länsimaiden suorittamat maataloustuet omalle maataloudelleen, viennin tukeminen sekä tullit. Suurimmalle osalla Afrikkaa maataloustuotteet ovat tärkein vientituote. Todellisuudessa Afrikan maat pystyvät kilpailemaan vain tiettyjen hedelmien, kaakoan ja kahvin osalta tuettua Eurooppalaista maataloutta vastaan.

Rikkaiden maiden maataloustuet ja erityisesti maataloustuotteiden vientituet sysäävät kehitysmaiden viljelijät pois maailmanmarkkinoilta. Vientituetut maataloustuotteet saatetaan myydä maailmanmarkkinoilla jopa niiden tuotantokustannuksia alemmilla hinnoilla, joiden kanssa kehitysmaiden viljelijöiden on mahdoton kilpailla.

Tuontiviljalla saadaan siis kyllästytettyä maassa olevat markkinat. Oman viljan viljely ei näin ole tuottavaa, eikä järkevää. Viljaa on siis  joko ostettava markkinoilta tai sitten saatava kehitysavun kautta. Tällöin myöskään ei maatalous kehity alueelle, sijoituksia uuteen teknologiaan ei tehdä eikä tuotekehittelyä synny.

Poistamalla kehitysapu pitäisi siis poistaa myös maatalouden tukeminen sekä vientituet. Muuten emme ole tekemässä hyvää päätöstä.

2. Luonnonvarat rikastuttamaan maata

Ylikansalliset yhtiöt operoivat laajalla rintamalla Afrikassa. Vaikka yhtiöt ovat huomattavia työllistäjiä on heidän toimintansa hyvin arveluttavaa. Työolosuhteet, runsas kuolleisuus, orjamaiset palkat ovat arkea Afrikassa. Samalla luonnonrikkauksien suurin hyöty on valunut ylikansallisille yhtiöille eikä hyödyttänyt omaa maata.

Hyvänä, tai huonona, esimerkkinä voidaan pitää Shellin toimintaa Nigeriassa, jossa on jopa väitteitä Shellin yksityisarmeijasta. Faktisesti Shellin poraukset ovat aiheuttaneet vakavia ympäristötuhoja, koska yhtiö mm. antaa porauksessa syntyvien kaasulähteiden palaa vapaasti. Myrkyt aiheuttavat hengityselinsairauksia ja saastuttavat juomavedet; sateet ovat niin happamia, että peltikatot syöpyvät puhki.

Samaan aikaan Shell ottaa suurimman hyödyn luonnonrikkaudesta, kun kansa joutuu puhkomaan öljyputkea saadakseen itselleen edes pienen osan tarvitsemastaan öljystä. Afrikka siis tarvitsee tietynlaista sosialistista vallankumousta.

3. Demokratiakasvatus

Afrikan maat tarvitsevat myös tukea omassa demokratiassaan. En haluaisi nähdä uutta Zimbabwea, missä ennen rikas valtio syöksyi ennennäkemättömään lamaan huonon johtamisen johdosta. Afrikka on ollut alistettu maailman osa vuosisatoja, kansa tarvitsee vapauden, mutta vapauteenkin pitää kasvaa.

Lopetetaan vaan kehitysapu. Tehdään se asteittain tukien samalla demokratiaa, poistamalla länsimaiden tuki omalle maataloudelleen ja annetaan afrikkalaisille oikeus omiin luonnonrikkauksiin.

Kun venettä on vähän heilutettu, niin on aika rantauduttua aloittaa sitten keskustelukin. En koskaan itse ole sanonut, ettei maahanmuutosta saisi keskustella. Monet näin ovat väittäneet. Olen myös kirjoittanut bloggauksen maahanmuuttopolitiikan hahmottelusta ja työperäisestä maahanmuutosta. Toivoisin teidän lukevan nämä läpi:

http://hiilinen.blogit.uusisuo…hmottelua/

sekä

http://hiilinen.blogit.uusisuo…en-maku/ 

Luettuanne läpi nämä bloggaukset aloitetaan keskustelu niiden pohjalta, mutta ilman kiihkoa. Tulen poistamaan jokaisen kommentin, jossa ruvetaan öyhöttämään. Asiallista keskustelua – jos esität jotain, perustelet sen. Jos haluat, että tehdään jotain, niin kerrot miten se tapahtuu. Eli keskustellaan.

Kokeillaan onnistuuko?