Kävimme tänään perheen kanssa Raaseporin keskiaikapäivillä. Olen itse ollut nuoruudessani aktiivinen keskiajan harrastaja ja kuuluin myös Suomen Keskiaikaseuraan. Keskiaikaharrastuksen kautta olen toiminut keskiaikaisten sekä renessanssitanssien opettajana aikoinaan Vantaan kansantanssijoiden kanssa sekä myös runnellut ruhoani haarniskassa muita vastaan taistellen. Tässä kuvasatoa tapahtumasta: (Kuvaesitys lähtee liikkeelle klikkaamalla kollaasia)

Esiintyjät:

Celeres Nordica (ritariturnaus)
Faravidin Sudet

Kuvat julkaistu CC-lisenssillä:

Raaseporin Keskiaikapäivät jonka tekijä on Teemu Hiilinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi lisenssillä.

Ilmeisesti ihmisten välinen toisia kunnioittava rakkaus on vaikeasti hyväksyttävää, niin kristillisdemokraateille, maahanmuuttokriitikoille sekä osalle kokoomuslaisista. Mistään muustahan nyt ei ole ollut kysymys viimeisten päivien aikana kuin rakkaudesta.

Pride-kulkueeseen tehty isku sai tänään jatkoa, niin fyysisesti kuin myös kirjallisesti. Vähemmistöjä vastustavat äärinationalistit kävivät rikkomassa Helsingin Setan ikkunat ja vetämässä parit hakaristit seinään. Kirjoituspuolella ovat kunnostautuneet kristillisdemokraattien Räsänen sekä nyt viimeisimpänä Maanselkä, joka vaatii kirjoituksessaan homoilta alistumista valtakulttuuriin, mitä tahansa se nyt onkaan.

Nämä tahot vastustavat ihmisten oikeutta rakkauteen. Yleensä rakkauden kautta muodostetaan parisuhteita. Monet oikeudet ja velvollisuudet Suomessa lasketaan parisuhteen kautta ja siitä syystä sukupuolineutraali avioliitto pitäisi sallia. Ei se ole yhteiskunnan asia päättää, ketkä saavat rakastua keskenään, solmia avioliiton ja muodostaa perheen. Se on rakkauden asia.

Rakkauteen kuuluu toisen kunnioitus ja sen on lähdettävä molempien tunteesta toista kohtaan. Rakkauteen ei saa pakottaa, vaan sitä on kunnioitettava. Myös avioliitto lähtee yhteisestä rakkaudesta sekä kunnioittamisesta. Avioliitto on kahden tiedostavan ihmisen oma valinta.
Nyt tehdyt vihaiskut ovat oikeasti iskuja rakkautta vastaan. Annetaan ihmisten itse päättää oman sydämensä asioista.

Näiden iskujen johdosta harkitsen vakavasti Setaan liittymistä ja ainakin tulen lähettämään heille rahalahjoituksen siitä työstä, jota he tekevät rakkauden eteen.

En pysty ymmärtämään nykyistä homokeskustelua ollenkaan. Homoliittojen hyväksyminen kuulemma tuhoaisi koko avioliiton instituutiona. Samanlaista keskustelua käytiin viimeksi, kun naisille annettiin oikeus pitää oma sukunimi avioliiton yhteydessä. Myös tämä nähtiin voimakkaasti avioliiton hengen vastaisena.

Sukupuolineutraali avioliittolaki toisi samat oikeudet sekä samat velvollisuudet homojen ulottuville kuin ne ovat olleet nyt ns. heteropareilla. Kyseessähän ei ole mikään erityisoikeus, vaan samalle tasolle laittamisesta ilman syrjintää seksuaalisen suuntautumisenperusteella.

Espoon kokoomuksesta Janne Suuronen ei suvaitsisi edes homoille omia kulkueita. Tämä jos joku on syrjintää. Myös kristillisdemokraatit näyttävät raamatullisen hyväksynnän kieltämällä homouden tyystin. Se niistä Jeesuksen opeista – se teistä joka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

Mitä sukupuolineutraali avioliittolaki toisi homoille?Avioliitto tunnustettaisiin myös muissa maissa, joiden kanssa Suomella on sopimukset. Matkustaminen, muuttaminen työn perässä sekä mahdolliset lasten sairastumiset ulkomailla olisi helpompi hoitaa. Se toisi heille myös oikeudet lapsiin. Eli samoja oikeuksia, samoja velvollisuuksia.

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei toisi kirkolle velvollisuutta siunata homoliittoja. Tämä asia jäisi kirkon päätettäväksi. Hyvä niin!

Vastustan itse kuitenkin sukupuolineutraalia avioliittolakia, koska sekin lähtee siitä perusajatuksesta, että perheessä on kaksi aikuista. Todellisuudessahan meillä elää ihmisiä myös polyamorisissa suhteissa sekä muissa vastaavissa. Avioliittolaki pitäisikin muuttaa pikkuhiljaa sopimuslainsäädännöksi, mutta otetaan tämä nyt hyvänä ensimmäisenä askeleena siihen suuntaan.

(Kuvaaja chtfj21 Lähde: Wikimedia Commons)

Miltä tuntuu ihmisestä, joka joutuu kerjäämään elääkseen? Voiko sen alemmaksi enää ihminen joutua? Istua kadulla kuppi kädessä pyytämässä rahaa, jotta saisi ruokaa ja vaatteita. Nyt näitä lyötyjä halutaan lyödä entisestään.

Lakialoitetta kerjäämiskieltoon on perusteltu kaupunkiviihtyvyyden parantamisella. Köyhyyttä ei siis haluta enää nähdä silmästä silmään. ”Saa ihminen köyhä olla, kunhan ei ole sitä näkyvästi”, on ilmeisesti lakialoitteen mottona.

Vaikka kerjäämiseen on väitetty liittyvän ihmiskauppaa ja muuta rikollisuutta, niin näihin rikoksiin pitäisi sitten puuttua viranomaisten puolelta. Ei rankaisemalla mahdollisia ihmiskaupan uhreja. Sehän on vain ongelmien lakaisemista maton alle. Myös ns. ”aggressiiviseen” kerjäämiseen tulee puuttua viranomaisten taholta yksilöllisesti, ei laatimalla kollektiivista rangaistusta.
Kerjäämisen kieltäminen ei tule poistamaan syytä kerjäämiseen. Näitä syitä pitäisi ruveta ratkomaan ennenkaikkea Romaniassa ja lähialueilla kuin myös Euroopan Unionissa. On kuitenkin eettisesti hyvin arveluttavaa ruveta rankaisemaan nykyisten rakenteiden uhreja kieltämällä heiltä kerjääminen, jotta katukuva olisi kivemman näköinen.

Helsingin Sanomien uutisessa näkyy eri puolueen kannattajien suhtautuminen kerjäläiskysymykseen. PerusSuomalaiset ovat se poliittinen ryhmä, joka olisi ensimmäisenä lyömässä jo maassa makavaa.  Vasemmistoliiton halutessa pysyvämpää ratkaisua kerjäläiskysymykseen, kuin vain silmien ummistaminen ongelman edessä. Korostan edelleen, että kokonaisratkaisun pitää lähteä maa- ja EU-tasolla. Suomen tulisi olla tässä mukana osana EUta.

Ei ummisteta silmiä toisten hädältä eikä lyödä lyötyä. Eihän?

Huijaamista on esiintynyt aina

Sain ensimmäisen tietokoneeni, Commodore-64;n,  ollessani kahdeksanvuotias. Siitä on aikaa kulunut nyt 27 vuotta. Commodore vaihtui aikoinaan Amigaan, johon sai hankittua Action Replay -nimisen ”kortin”. Tällä saikin tehtyä kaikkea kivaa ja näppärää peleissä. Yleisesti rajoittamattomia ammuksia, kuolemattomuutta muutamia mainitakseni. Tosin siihen aikaan ei pelattu vielä kuin yksinpelejä, jolloin huijasin vain itseäni. Tilanne on nykyään muuttunut.

Tietokonepeleissä liikkuu nykyään paljon ihmisiä, rahaa ja jopa julkisuutta. Se houkuttaa toisia pelaajia käyttämään huijausohjelmia, kun taidot tai kehittyminen ei menekään samaan tahtiin muiden kanssa. Huijaamisista on tullut moninpelien syöpä.

Ongelmana on suomalaisen tietokoneskenen hajanaisuus. Mikäli Teppo Huijaaja jää kiinni huijaamisesta jossain online-turnauksessa, niin hän saa porttikiellon tuohon turnaukseen. Seuraavaan Teppo sitten osallistuukin jo aivan riemuissaan. Sama pätee myös LAN-turnauksiin, joihin on kehitetty varsin taitavia huijausmuotoja. Tepon jäädessä kiinni hän pääsee osallistumaan välittömästi seuraaviin kisoihin. Samalla tavalla ei voi toimia missään muussa organisoidussa urheilussa.

Huijaamisesta on myös menty oikeuteen Saksassa. Saksa on Euroopan elektronisen urheilun keidas, jossa pelit ovat päässeet näkyvään rooliin myös mediassa. Saksassa toimiva Electronic Sports League (ESL) on Euroopan isoin turnauksia järjestävä organisaatio, joka jakaa vuosittain 170 000 euroa palkintoina. Tästä syystä myös huijaaminen siellä on houkuttelevaa.

Kyseisessä tapauksessa pelaaja haastoi ESL:n ja kaksi sen tuomaria oikeuteen, koska he olivat syyttäneet häntä huijaamisesta, antaneet hänelle kahden vuoden pelikiellon ja poistivat hänen koko peliporukkansa turnauksesta. Kaksi tuomaria olivat tehneet päätöksen katselemalla demoja, koska käytetty huijaamisenestoon tarkoitettu ohjelma ei ollut löytänyt pelaajasta mitään epäilyttävää. Molemmat tuomarit olivat varmoja huijaamisesta.

Oikeuden päätös oli ilahduttava. Oikeuden mukaan ESL:llä oli oikeus sulkea pelaaja pois liigasta kahden tuomarin vahvalla näytöllä ja koska reilu peli kuuluu oikeuden mielestä pelin henkeen. Reilun pelin henki oli siis merkittävämpi kuin yhden pelaajan oikeus pelata turnauksessa.

Teemu ’wabbit’ Hiilinen

Kirjoittaja tekee työtä aktiivisesti suomalaisen tietokonepelikulttuurin kehittämiseksi. Kirjoittaja on entinen tietokonepelaaja, joka on käynyt pelaamassa myös ulkomailla. Kirjoittaja nykyään kirjoittaa aktiivisesti eri pelisivuille sekä toimii selostajana Gaming.fi -televisiossa. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta.

Mielenosoituksista, jääviyksistä, selkeistä valheista huolimatta Suomeen rakennetaan kaksi uutta ydinvoimalaa. Suomi on näin sitonut kätensä vanhentuneeseen teknologiaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin muiden maiden etsiessä muita ratkaisuja. Todennäköisesti Suomenkin ydinvoimalat tulevat olemaan uraniin pohjautuvia, eikä esimerkiksi thoriumiin [1],[2],[3].

Ydinvoimaa on myös perusteltu mitä erikoisimmilla perusteilla. Kahdesta uudesta ydinvoimasta huolimatta Suomeen tullaan tuomaan sähköä ulkomailta niin pitkään, kuin sähkö siellä on halvempaa. Ydinvoima ei myöskään tule vaikuttamaan sähkönhintaan laskevasti. Ydinvoima saattaa olla hiukkaspäästöiltään hiilivoimaa parempi, mutta mielenkiintoisesti ydinvoimaa kannattavat eivät kannata rajoituksia päästöihin yleisestikään. Näin myös päästöt olivat yksi keppihevonen.

Noh, mennäänpä asiaan sitten kuitenkin. Pekkarinen on luvannut ydinvoimalla olevan työllistävä vaikutus, niin rakennusvaiheessa kuin myös myöhemmin. Olkiluoto 3 on ollut todellinen farssi työllistävän vaikutuksen kannalta varsinaisella työmaalla, välillisesti se on toki tuonut työtä alueelle suuren työväen johdosta.

Olkiluodossa tehtyjä virheitä kahden euron tuntipalkoista alkaen ei pidä toistaa uudella työmaalla, vaan rakennuttajat on saatava sitoutumaan selviin alihankkijaketjuihin, missä harmaan työvoiman käyttö tulisi mahdottomaksi. Vastuu eettisestä rakentamisesta, jossa työvoimaa ei käytettäisi orjatyövoimana, jossa rakennuksesta ei löytyisi virheitä, on nyt rakennuttajilla. Sitä vastuuta on valvottava tarkasti!

Ulkomaisen työvoiman käyttöä on valvottava erityisen tarkasti. Heille on maksettava samasta työstä, sama palkka, samoilla ehdoilla. Tällöin myös suomalaisella työvoimalla on mahdollisuus työllistyä jo rakennusvaiheessa. Lopullisessa vaiheessa ydinvoimalahan ei työllistä suoraan kuin reilun sata henkeä.

Rakennetaan epäeettinen ydinvoima eettisesti.

Otson kanssa mielenosoituksessa

En nykyään pelaa enää niin paljon kuin ennen. Jossain vaiheessa pelasin hyvin aktiivisesti ja pelasin myös eri peleissä suhteellisen huipulla toimien mm. Suomen maajoukkueen kapteenina. Nykyään pyrin kehittämään suomalaista pelikulttuuria eteenpäin. Tämä kirjoitus liittyy meneillään olevaan projektiin.

Suomen jalkapalloliiton mukaan Suomessa on 390 000 jalkapallon harrastajaa. Näistä 390 000:stä vain muutama sata pelaa jalkapalloa ammatikseen. Voisin väittää, että aktiivisia tietokonepelien harrastajia on saman verran, joista osa pelaa moninpelejä verkossa. Suomessa vain kourallinen pelaajia pelaa ammatikseen, joten ero jalkapalloon on huima.

Huippupelaajan tie alkaa, kuten muissakin urheilulajeissa, pohjalta. He aloittavat pelaamisen yleisillä palvelimilla, siirtyvät alemman tason klaaneihin ja ponnistavat keskikastin kautta huipulle. Vain marginaalinen osa pelaajista pystyy siihen. Huipulla pelaaminen vaatii aikaa, taitoa ja päätä. Tie sinne ei missään nimessä ole helppo, eikä siellä pysyminen kävelyä puistossa.

Nykyään Suomessa klaaneille tarjottu toiminta keskittyy tämän marginaalisen huippuryhmän ruokkimiseen erilaisilla turnauksilla. Kestävä kehitys on kokonaan unohdettu. Alemman tason klaanit sekä keskikastin porukat tarvitsevat myös tekemistä, niin online kuin myös LAN puolella. Mikäli nämä ryhmät unohdetaan alkaa peli pikkuhiljaa kuolemaan, koska uusien pelaajien tuleminen karkeloihin pysähtyy.

Vastaukseksi tähän pitäisi ruveta kehittämään erilaisia turnauksia, divisioonia, päivän mittaisia tapahtumia, joihin jokainen saisi tulla ja vastustajat katsottaisiin tason mukaan sopiviksi.Tämä olisi sitä kestävää kehitystä. Tarjottaisiin pelien pelaajille jatkuvaa tekemistä, mahdollisuuksia mitata omaa tasoaan muita vastaan, saada uusia haasteita ja ennenkaikkea saada hyvä syy harjoitella aktiivisesti. Nämä tapahtumat, kuten pelit jalkapallossa, olisivat harrastuksen suola.

Kovinkaan suurta porkkanaa – divisiooniin, turnauksiin, tapahtumiin – ei tarvittaisi, koska näille turnauksille on skenestä saadun palautteen mukaan paljonkin kysyntää. Satsaamalla runsaasti pyramidin alaosiin pidämme myös pyramidin huipun hyvässä kunnossa.

Teemu ’wabbit’ Hiilinen

Kirjoittaja tekee työtä aktiivisesti suomalaisen tietokonepelikulttuurin kehittämiseksi. Kirjoittaja on entinen tietokonepelaaja, joka on käynyt pelaamassa myös ulkomailla. Kirjoittaja nykyään kirjoittaa aktiivisesti eri pelisivuille sekä toimii selostajana Gaming.fi -televisiossa.

Kun bafana bafana koski ensimmäistä kertaa palloon näiden MM-kisojen alussa oli jo monet menettäneet hermonsa vuvuzelatorvien ääneen. Ensimmäisestä ottelusta ei monelle jäänyt mitään muuta mieleen kuin Zabalalan ilmiömäinen maali, etelä-afrikkalaisten tuuletus ja BZZZZZZ BZZZZZZZZZ BZZZZZZZZ. YLE lupasi puuttua tähän jälkimmäiseen.

Otteluiden edetessä ja vuvuzelojen himmennettyä aloin itsekin kiinnittää enemmän huomiota YLEn luokattomaan selostukseen. YLEn selostajien tyyli sopisi varmasti curlingotteluun, toisaalta siinäkin voisi välillä vaatia vähän innostumista tapahtumista. Nyt selostus noudattelee kaavaa, missä pelaajien nimiä sanotaan aina parin minuutin välein ja sen jälkeen kerrotaan joku muka kiinnostava tilastotieto vuodelta 1954. Innostumista, rakkautta lajiin, eläytymistä, heittäytymistä, paloa, mitään näistä ei löydy.

Nyt onneksi selostajat saavat vetää hetken taukoa, kun kaikki haukkuvat huonoja tuomareita. Osittain syystäkin ja osittain ei. Olisi korkea aika ottaa käyttöön edes yksinkertainen teknologia jalkapalloon. Jopa kauppojen porteissa on hälyttimet, jotka hälyttävät tarvittaessa. Kuinka vaikeata olisi tällaisen teknologian käyttöön ottaminen jalkapallossa tilanteissa, joissa jalkapallo käy maalin sisällä? Miksi neljäs tuomari ei voisi saada katsoa isoimmissa otteluissa näytöltä uusintana arveluttavat tilanteet. Argentiinan maali olisi hylätty n. 10 sekunnissa ja Englannin hyväksytty vielä vähemmässä ajassa teknologian avulla.

Jalkapallo tarvitsee ja ansaitsee paremmat selostajat. Jalkapallo tarvitsee ja ansaitsee teknologian käyttöönoton.

Vantaan Sanomat ja muut lehdet kirjoittavat investoinneista yleensä seuraavasti:”Vantaa investoi kehärataan ja Marja-Vantaalle 139 miljoonaa euroa”, myös valtion tiehen sijoitetut yhdeksän miljoonaa euroa on laskettu investoinniksi tulevaisuuteen. Kun puhe tulee terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn muuttuu investointi kuluksi, josta pitää päästä eroon.

Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, eli tulevaisuuten investoinnilla, pystyttäisiin saamaan huomattavia säästöjä muutaman kymmenen vuoden sisään. Nyt ennaltaehkäisy nähdään pelkkänä kuluna, johon suhtaudutaan samalla tavalla. Meillä Suomessa valitettavasti hoidetaan sairautta, ei estetä ihmisiä sairastumasta. Sairauksien lisäksi meidän pitäisi ehkäistä syrjäytymistä, mikä uhkaa vakavasti suurta osaa nuoristamme ja lapsistamme. Vantaalla jo yli joka kymmenes lapsi on lastensuojelun piirissä. Se on yksinkertaisesti liikaa. Yksi syrjäytynyt lapsi tulee tarkoittamaan miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle.

Tuo miljoona euroa sijoitetaan kuitenkin mielummin teihin, jotka varsinkin Vantaalla on suuressa nosteessa. Logistinen keskus, jonka tiet pitää saada nyt kuntoon ja yritykset tulevat kyllä -on mantra mitä hoetaan jopa kaupunginvaltuustossa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyssektori yrittää taistella yleistä pahoinvointia vastaan huonoilla resursseilla. Investoinnit tulevaisuuteen ovat kuitenkin suurta viisautta, kunhan myös ennaltaehkäisy sekä panostaminen ihmisiin laskettaisiin myös investoinneiksi tulevaisuuteen. Investointeja tulisi tehdä vauvasta vaariin asti tarkoilla suunnitelmilla, joissa käsiteltäisiin ihmistä fyysisenä, psyykkisenä sekä sosiaalisena kokonaisuutena.

Investoidaan tulevaisuudessa teiden lisäksi ihmisiin, niin saadaan Vantaasta hyvä inhimillinen kaupunki elää, asua, tehdä työtä ja vanheta.

Aikaisemmassa bloggauksessa, Maailma muuttuu – muutosta on hallittava, lupailinkin kuvabloggausta Berliinistä. Lajittelin nopeasti kuvaamani noin 500 kuvaa ja otin joukosta lähinnä maisemiin sekä rakennuksiin liittyvät kuvat. Berliinin eläintarhasta on reilusti yli 100 kuvaa ja jos joku ne haluaa bloggauksen muotoon, niin käsittelen ne seuraavaksi. Klikkaamalla allaolevaa kollaasia siirrytte suoraan diaesitykseen Berliinistä.

Mikäli kollaasin klikkaaminen ei toimi, niin napsauta tästä.

Suurimpaan osaan kuvista on liitetty vähän tietoja paikasta. Berliinissä kannattaa ehdottomasti mennä käymään. Kuvat julkaistu CC-lisenssillä:

Kuvia Berliinistä, jonka tekijä on Teemu Hiilinen on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä.