Lex Nokia on ollut viime aikoina esillä mediassa. Nokia on pitänyt hallitusta juoksupoikanaan halutessaan uuden lain läpi. Toki hallitus ei tästäkään asiasta mitään tiedä.

Nykyisen hallituksen aikana on säädetty jo kaksi lakia, mitkä loukkaavat räikeästi kansalaisten perusoikeuksia. Ensimmäinen laki, orjatyölaki, säädettiin 1½ vuotta sitten sairaanhoitajien lakon alla. Toinen laki, sensuurilaki, nuijittiin läpi “lapsipornolakina”, vaikka lailla ei tule olemaan mitään vaikutusta lapsipornon tuottamiseen eikä sen estämiseen. Nyt hallitus on nuijimassa läpi Lex Nokiaa, urkintalakia.

Hallitus on joutunut kyytipojaksi suuryrityksen edessä. Kumartaessaan Nokialle, se on samalla pyllistänyt kansalaisille. Tämä on pelottava muutos suomalaisessa oikeusturvassa. Yrityksen oikeudet tulevat ylittämään kansalaisen perusoikeuden. Onneksi kansalaisaktivistit ovat ollet hereillä ja saaneet aikaan mahtavia mainoksia:

LEX NOKIA – Perustuslaki

LEX NOKIA – Pikkusisko

Lue lisää:

Urkintalaki.fi

4. maaliskuuta 2008 marssin 500 muun mielenosoittajan kanssa eduskuntatalolle vastustamaan Internetin sensuurilakia. Laki meni läpi, vaikka se pystyttiin osoittamaan toimimattomaksi. Sensuurin verhot vedettiin lapsipornon eteen. Nyt Suomen tekemä filtteri on vuotanut julkisuuteen ja pedofiilien työ on tehty helpommaksi. Myös lapsipornoa kritisoinut sivusto joutui heti sensuurilain alussa sensuroitavaksi ja on siellä edelleen. Kyseinen sivusto ei sisällä lapsipornoa, vaan kritisoi valtaapitäviä. Laki siis toimi – vallanpitäjät saavat päättää, mitä tietoa kansa netistä lukee.

Puolueeton tutkimus sensuurilistasta on osoittanut, että vain kaksi prosenttia sensuurilistalle joutuneista sivustoista sisältää lapsipornoa. Näistä kahdesta prosentista suurin osa sijaitsee länsimaissa, jolloin viranomaisyhteistyöllä voitaisiin sulkea sivustot ja yrittää jäljittää pedofiilit ja tunnistaa heidän uhrit. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Listan vuodettua julkisuuteen on KRP ottanut yhteyttä Yhdysvaltojen viranomaisiin, jotta lista vedettäisiin pois julkisuudesta. Viranomaisyhteistyö siis toimii sensuurin kohdalla, mutta lapsia sillä ei haluta auttaa.

Sensuuri ei pelasta yhtäkään lasta! Nyt olisi jo korkea aika puhua oikeista toimista pedofiliaa vastaan ja lopettaa kansalaisoikeuksia loukkaava tiedon sensurointi.

Julkinen terveydenhuolto on ollut yksi Suomen kivijaloista jo kymmeniä vuosia. Nyt yksityistämishuuman ollessa vauhdissa on sen tulevaisuus vaarassa. Se ei ainoastaan tarkoittaisi hyvinvointivaltion virallista kuoppaamista, vaan myös tervetulotoivotusta hyvin kahtia jakautuneeseen yhteiskuntaan – rikkaisiin ja terveisiin sekä köyhiin ja sairaisiin.

Julkinen terveydenhuolto on säilytettävä tekemällä kovia päätöksiä. Lääkärien veronkierto yksityisiltä terveysasemilta pitäisi lopettaa ja siirtää heidät samalle viivalle kunnallisten lääkärien kanssa, KELA -korvaukset yksityisistä lääkärikäynneistä tulisi myös lakkauttaa ja siirtää tämä raha julkisen puolen lääkärien virkoihin ja palkkoihin sekä viimeiseksi parantaa lääkärien työnhallintaa terveysasemilla. Esimerkiksi ottaa käyttöön norjalainen malli, missä listalääkäri saa tietyissä rajoissa päättää montako potilasta hoitaa päivittäin. Palkkaus luonnollisesti perustuu potilaiden määrään sekä hoitoisuuteen päivittäin.

Julkista terveydenhuoltoa ei saa haudata. Se on tämän yhteiskunnan kulmakivi, ilman tervettä tasa-arvoista yhteiskuntaa meillä ei ole mitään.

Olen pohtinut pitkään lopullisia vaaliteesejäni, ja kiteytin ne lopulta tähän muotoon:

1. Laitoshoidosta kotihoitoon

Hylätyt vanhukset

Tässä pitää muistaa yksilöllisyys. Aina kotikaan ei ole se paras vaihtoehto, mutta laitoshoidolle pitää tarjota enemmän vaihtoehtoja. Asu ja elä -malli, josta olen kirjoittanut ylläolevan bloggauksen, on mielestäni loistava vaihtoehto nykyiselle hoidolle. Kotihoitoon sekä asu ja elä -malliseen hoitoon pitää tulevaisuudessa panostaa.

2. Kunnan on itse tuotettava omat palvelunsa

Vantaan porvarit pakenevat kehitysvastuuta

Kehitysvastuun pakoilu on lopetettava. Kunnan palveluja pitää kehittää ja kehitysvastuu on pidettävä itsellä. Vantaan tulevaisuus on haasteellinen, mutta se tarjoaa mahdollisuuden. Siihen mahdollisuuteen meidän on tartuttava.

3. Ei ruuhkamaksuille

Pääkaupunkiseutu on Suomessa poikkeuksellisen kallis alue elää. Vuokrat sekä tonttien hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin muualla Suomessa. Ruuhkamaksut lisäisivät pääkaupunkiseudun eriarvoisuutta. Voin hyväksyä ruuhkamaksut, jos niistä tulevat rahat käytettäisiin lyhentämättöminä joukkoliikenteen kehittämiseen. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii nimittäin tällä hetkellä kunnolla vain ydinkeskustassa ja ratojen läheisyydessä. Poikittaisliikenne Vantaalla sekä Vantaalta Espooseen on lähinnä vitsi.

4. Joukkoliikennettä kehitettävä vaihtoehdoksi autolle

Nykyisellään pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ei pysty vastaamaan ihmisten tarpeiden muodostamaan haasteeseen tarpeeksi. Tämän takia joukkoliikennettä on kehitettävä. Siitä on tehtävä edullisempaa ja samaan aikaan tarjottava paremmin ihmisten liikkumistarpeita palvelevia linjoja näin kasvattaen joukkoliikenteen käyttäjämäärää. Vantaan Kehärata tulee helpottamaan Vantaan poikittaisliikennettä, mutta Vantaan ja Espoon välistä liikennettä on myös kehitettävä parempaan suuntaan. Linjoja on suunniteltava palvelevammiksi.

5. Ampumaurheilukeskus Petikkoon

Ampumaurheilukeskus Petikkoon

Ampumaurheilukeskuksen rakentaminen on herättänyt kiivasta keskustelua blogissa. Lentomelualue on todella sopiva paikka ampumaradalle. Lisäksi ampumaurheilukeskus tarjoaisi harjoittelumahdollisuuden sekä poliisille että rajavartiolaitokselle. Harrastamisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille, varsinkin 40 000 pääkaupunkiseutulaiselle ampujalle.

6. Hoitajien työolosuhteet parannettava

Päättäjät ulos, päättäjät ulos!

Olin mukana järjestämässä hoitajien mielenosoitusta, sillä välillä joudutaan työntekijöiden inhimillisen kohtelun turvaamiseksi ryhtymään myös suoraan toimintaan. Hoitajien työolosuhteet vaativat kuitenkin muutakin parantamista. Hoitajia on palkattava lisää, jotta jaksaminen työpaikoilla parantuisi. Sitä kautta myös sairaspoissaolot vähenisivät ja voisi mahdollisesti jopa syntyä säästöä pitkässä juoksussa. Myös hoidon laatu paranisi. Tämä kohentaisi niin kaupungin taloutta, potilaiden saamaa hoitoa kuin hoitajien jaksamistakin. Tilanne olisi parhaimmillaan voitto-voitto kaikille.

Kauhajoen murhat ovat puhuttaneet jokaista suomalaista. Monet ministerit ovat valitelleet tilannetta ja saaneet mediahuomiota. Heidän lausuntonsa ovat kuitenkin olleet todella heikkoja.

Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä riensi paikan päälle Kauhajoelle murhien jälkeen. Lausunnossaan Hyssälä sanoi mm. että “Juhlapuheissa on otettu esiin nuorten pahoinvointiin puuttuminen, mitään ei kuitenkaan ole tehty”. Hän siis parodioi itseään. Nykyinen hallitus on päättänyt 900 miljoonan euron veronalennuksista. Samaan aikaan Suomi on matkalla kohti pahoinvointiyhteiskuntaa. Mikään ei muuttunut Jokelan jälkeen, joten joko nyt ministeri Hyssälä voisi oikeasti puuttua nuorten pahoinvointiin muutenkin kuin mainitsemalla sen juhlapuheissaan?

Katselin juuri äsken A-Talk -ohjelman televisiosta. Siinä ministeri Holmlund totesi, ettei lakeja pitäisi säätää paniikissa, vaan rauhassa pohtia. Jokelasta on kulunut melkein vuosi ja edelleen ministeri Holmlund pohtii. Kuitenkin viime syksynä, kun hoitajat olivat irtisanoutumassa, hallitus pystyi kahdessa päivässä laatimaan pakkolain. Pakkolaissa poljettiin jopa kansalaisten perusoikeuksia, mutta se ei hidastunut hallitusta. Siispä ministeri Holmlund, kauanko aiot vielä pohtia?

A-Talkissa keskusteltiin muutenkin paljon käsiaseiden kieltämisestä, ja samaa keskustelua on käyty myös useissa blogeissa. Täydellinen käsiaseiden kielto olisi kuitenkin mielestäni väärä lääke oikeaan vaivaan. Aselait kyllä tarvitsevat tarkennusta, mutta sillä tavalla ei lievitetä nuorten pahoinvointia. Se pahoinvointi tappaa nyt ja siihen on myös löydettävä oikeat lääkkeet nyt. Jään odottamaan ministeri Holmlundin pohdintojen tuloksia.

Olin tänään Ampumaurheilukeskuksen informaatiotilaisuudessa. Hyvässä muistissa oli Osmo Soininvaaran blogi kaikki paitsi ampuminen on turhaa, jossa Soininvaara ryöpyttää koko ampumaurheilua turhana. Halusin kuitenkin itse käydä kuulemassa, mistä on kyse.

Ampumaurheilukeskus tulisi hyvin lähelle kotiani, noin kahden kilometrin päähän. Olin tästä syystä erityisen kiinnostunut radan turvallisuudesta, mahdollisista meluhaitoista sekä ympäristöhaitoista.
Turvallisuus

Radan turvallisuus tulisi olemaan todella hyvä. Radalta olisi käytännölliisesti katsoen mahdotonta ampua reunojen ulkopuolelle, koska se estettäisiin erilaisilla kateratkaisuilla.
Meluhaitat

Rata sijaitsisi lentomelualueella. Lentokoneet käyttävät yläpuolista ilmatilaa nousuissa, ja alueella on käytännöllisesti katsoen jatkuvaa lentomelua. Välittömässä läheisyydessä ei ole taloja, rata sijaitsisi laaksossa puiden ympäröimänä ja lisäksi sen ympärille rakennettaisiin meluaidat. Nykyisin radan alueelle ajaa 400-700 kuorma-autoa täydessä maalastissa päivittäin eikä tästä selvityksen mukaan ole ollut haittaa lähimmälle asutukselle. Tuskin siis myöskään ampumisesta.
Ympäristöhaitat

Ympäristöhaitat pystytään minimoimaan luotisiepparien ja erilaisten kaivojen avulla, jotka tulisivat keräämään raskasmetallit talteen. Luonnolle ei siis koituisi suurta haittaa tästä hankkeesta.

Olin tietenkin kiinnostunut myös talouskysymyksistä. Paljonko rata tulisi maksamaan, miten se rahoitettaisiin ja mitkä tulisivat olemaan radan käyttökustannukset? Vastaus oli, että rata tultaisiin rahoittamaan pääsääntöisesti Helsingin ja Espoon varoista Vantaan tarjotessa maa-alueen sen käyttöön. Kuopiossa rakennetun vastaavan radan kustannukset olivat noin 3,5 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin budjetissa on varattu mahdolliseen ampuratahankkeeseen n. 1,5 miljoonaa euroa. Kustannuksia voisi laskea kaavoittamalla alueen nopeasti ja käyttämällä jo paikalle tuotua maa-ainesta vallien rakentamiseen. Valmistuttuaan ampumaurheilukeskuksen käyttömaksut tulisivat ratamaksuista.

Omasta mielestäni pääkaupunkiseudun ampumaurheilijat tarvitsevat keskuksen. Kaupungit ovat rakentaneet uimahalleja, jäähalleja sekä erilaisia monitoimihalleja, mutta ampumaradoista n puutetta. Pääkaupunkiseudulla asuu arvioiden mukaan 40 000 harrastajaa. Heille pitäisi pystyä tarjoamaan mahdollisuus harrastaa ampumaurheilua, joka on harrastus siinä missä mikä tahansa muukin.

Ministeri Hyssälä Kotipuolueesta (Keskusta) haluaisi ulkoistaa sairaaloiden tukipalvelut, kaiken muun paitsi terveydenhoidon. Hyssälä jatkaa oikeistolaista hyvinvointiyhteiskunnan alasajamista ja yritysten edunvalvontaa.

Ministeri Hyssälän mielestä yritykset pystyvät aina tuottamaan kaiken halvemmalla. Täytyy kuitenkin muistaa, että yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa – kukaan ei perusta nakkikioskia ja myy jokaista nakkia tappiolla. Mikäli yritys kertoo tuottavansa palvelunsa 15-20% halvemmalla kuin julkiset palvelut, niin yrityksen pitäisi todellisuudessa tuottaa ne 20-25% halvemalla, koska voittoakin on saatava. Mistä tämä on pois? Jostainhan sen on oltava. Vaihtoehdot mielestäni ovat:

1)Vähemmän henkilökuntaa (enemmän työtä yhdelle ihmielle = huonompi työtulos)
2)Vähemmän palkkaa henkilökunnalle (tasa-arvo, rekrytointiongelmat, työmotivaatio-ongelmat)
3)Palvelumaksujen nosto (kunnat itse määrittävät palvelumaksut, joten yritys ei pysty tähän vaikuttamaan)
4)Enemmän rahaa kunnalta (ensimmäinen sopimuskausi tuotetaan tappiolla, sitten nostetaan hintoja rajusti. Suomi on kylmä ja pimeä maa Pohjolassa. Täällä ei ole todellisia markkinoita. On helppo ajaa yhteiskunnan julkiset palvelut alas tarjoamalla halvempaa alkuun ja sitten kiristää hintoja, kun kunnalla ei ole enää omaa henkilökuntaa sitä tuottamaan.)

Myös valvonnan tarve pitää ottaa huomioon. Kuka valvoo palvelun laatua? Sinisilmäinen ei voi olla ja luottaa yrityksen omaan valvontaan. Tähän luotettiin Helsingissä kuljetuspalveluiden kohdalla, ja palvelun laatu romahti. Julkisissa palveluissa sen sijaan johtajat ovat virkavastuussa palveluista ja itseohjautumista tapahtuukin paljon. Lisäksi täytyy muistaa, että myös valvonta maksaa.

En ymmärrä, miksi porvarit pelkäävät kehistysvastuuta näin paljon. Miksi juosta karkuun ongelmia, kun ne voisi ratkaista? Nyt kehistysvastuu siirretään yksityisille yrityksille, joilla Sammon kehitysjohtaja Björn Wahlroosin mukaan ei ole moraalia.

Yksityistämisen iloistahan olemme päässeet nauttimaan esimerkiksi katsastuskonttoreissa. Hintojen piti laskea ja palvelun parantua, vaan toisin kävi. Yksityistämisen jälkeen hinnat ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi. Kimmo Sasin mukaan kilpailua ei ole riittävästi:”Olisimme toivoneet, että kolme neljäkin isoa toimijaa olisi ollut kilpailemassa keskenään. Nyt on näin, että on kaksi suurta ja sitten aivan pieniä yrityksiä.”

Kuten aikaisemmin sanoin, Suomi on kylmä ja pimeä maa Pohjolassa. Meillä ei ollut tarpeeksi kilpailua autonkatsastuksessa, olisiko meillä sitä sitten tarpeeksi sairaalamaailmassa?

Vantaan Sanomissa (3.9.) ilmestyi Vantaan valtuuston puheenjohtaja Tapani Mäkisen kunnallispoliittisia näkemyksiä esittelevä artikkeli. Mäkisen mukaan Vantaan kaupunki ei tule selviämään taloudellisista ongelmistaan ellei se aloita lakisääteisten palvelujen voimakasta yksityistämistä ja ulkoistamista. Yksityistäminen on kuitenkin vain kehittämisvastuun siirtämistä yksityiselle yritykselle. Sen voimakas puoltaminen kertoo nähdäkseni pelosta kohdata haasteet, seistä niiden edessä ja ratkaista ne. Vantaan nykyinen tilanne on mahdollisuus, mahdollisuus tehdä asioita toisin, rakentaa ja kehittää palveluita. Tämä mahdollisuus meidän tulee käyttää itse, ei antaa sitä markkinavoimille.

Mäkinen syyttää vasemmistoa siitä, ettei se toimi kuten hän haluaa – mikä on vain hyvä asia. Toiset meistä kun ovat tarpeeksi vahvoja kantamaan muutoksien tuoman vastuun sen sijaan että vain luovuttaisivat sen edessä. Mäkisen mielestä Vantaan poliittinen yhtenäisyys on vaakalaudalla, mutta tämähän vain todistaa demokratian toimivan: turha on kiskoa samaa köyttä, jos matka on syvälle suohon. Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua, ja sitä me toivottavasti saamme valtuustoon lisää ensi kuussa.

Mäkinen tuo vaalikorttina esille myös Helsingin ja Vantaan yhdistämisen, mikä mielestäni on todella huono vaihtoehto lähidemokratian kannalta. Muodostuvassa kaupungissa olisi yli 700 000 ihmistä, jolloin lähidemokratian toteutuminen olisi mahdoton yhtälö. Valta siirtyisi yhä enemmän virkamieskoneistolle.

Mäkinen ei myöskään ole ainoa samassa lehdessä “kunnostautuva” kokoomuslainen: apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salminen ilmoittaa, että omaishoitajia ei oteta enää tänä vuonna. Jonoon pääsee kyllä, mutta rahaa saa vasta ensi vuonna – jos sitä silloinkaan löytyy. Tämä on täysin naurettavaa. Jos ensin valitetaan, että talous on ruvella ja jotain pitäisi tehdä, niin miksi samaan hengenvetoon tuhotaan halvinta ja parhaisiin kuuluvaa hoitomuotoa vanhuksille ja vammaisille? Ovatkohan Salminen ja Mäkinen laskeneet paljonko omaishoidon alasajo tulee maksamaan pitkässä juoksussa kunnalle? Tuskin. Näitä suunnitelmia ei ilmeisesti ole tehty ajatellen tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä, vaan säästöt pitää saada nyt ja heti. Ei siis ole niin väliä, mihin summiin säästötoimenpiteiden todelliset kustannukset nousevat muutaman vuoden päästä, kunhan nyt vaalivuotena saadaan päteä.

Helsingin Sanomat kirjoitti eilen (29.8) artikkelin otsikolla Sosiaalilautakunnan demarijohtaja suututti Vantaan porvarit. Artikkelissa kokoomuksen Seija Puha syyttää demarien Mari Niemi-Saarta luottamuksellisen valmisteluaineiston vuotamisesta lehdistölle. Kyse oli niinsanotusta Salmisen giljotiini -listasta; kymmenen miljoonan euron leikkauksesta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon budjettiin.

Osia tästä giljotiini -listasta oli nähtävillä Vantaan Sanomissa viime viikolla. Kirjoitinkin aiheesta bloggauksen Kolme hutia ja palo. Bloggauksen lähdetieto oli saatu Vantaan Sanomista.  Kirjoitin aiheesta myös Vantaan Sanomien keskustelupalstalle pitkän mielipidekirjoituksen vanhuksilla ja vammaisilla käydään budjettikauppaa.

Vantaan kokoomuslaiset eivät ole suuttuneet listan sisällöstä, sehän on heidän kynistään lähtöisin. He vain haluavat ampua viestin tuojan – Mari Niemi-Saaren.

Listan esille tulo on hyvä asia. Samoin on hyvä asia, että lista herättää keskustelua. Sehän tulee määrittämään Vantaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuodeksi eteenpäin. Pelottavaksi asian tekee kokoomuslaisten voimakas listaa koskevan julkisen keskustelun vastustus.

Kokoomuksen Puhan argumentointi listan julkistamisesta toistaa Vanhasen hallituksen retoriikkaa: “Keskeneräisistä asioista ei saa keskustella julkisesti.” Mutta juuri niistähän nimenomaan pitää keskustella, varsinkin aiheista, jotka koskettavat jokaista kuntalaista. Niihin pitää pystyä vaikuttamaan ennenkuin päätökset nuijitaan pöytään.