Olen saanut ihan aiheellista palautetta viimeisessä bloggauksessani, pelastetaan Vantaan terveysasemat. Toinen kommentoijista väittää, että evääni on syöty. Samaan aikaan toinen kertoo minun välittävän vain terveysasemien etäisyyksistä, en tasosta. Ajattelin nyt näin uudella bloggauksella hahmottaa, miksi haluan säilyttää nykyiset terveysasemat ja se ei edes sodi laatua vastaan.

OECD on todennutt Suomen terveydenhoidon olevan maailman tehokkainta, kun taas vertailee Suomen terveydenhoitojärjestelmiä voi jopa sanoa Vantaalla olevan maailman tehokkainta terveydenhoitoa. Nyt tämä järjestelmä halutaan ideologisista syistä ajaa alas.

Kolme täyden palvelun terveysasemaa vai laaja verkko?

Vantaalle on ehdotettu kehitetteväksi kolme täyden palvelun terveysasemaa, missä tarjottaisiin myös osittain erikoisterveydenhuoltoa. Tällainen kehittäminen on hyvästä. Näin Vantaa pystyy säästämään osittain nousevia erikoisterveydenhuollon kustannuksia ja tätä muutosta en ole henkilökohtaisesti vastustamassa.

Mutta nykyisellä mallilla tämä muutos myös tarkoittaisi muiden terveysasemien alasajamista, mikä on täysin ristiriidassa esimerkiksi Vantaan vanhuspolitiikkaan, missä pyritään tarjoamaan palvelut lähelle jokaista vanhusta. Terveydenhuoltopalvelut ovat erittäin tärkeä osa vanhusten palveluja. Eräs vanhempi nainen sanoikin minulle, että kun Kivistöstä lähtee antamaan pissanäytettä kahden bussin vaihdolla Myyrmäkeen, niin näyte löytyy siinä Pähkinärinteen kohdalla jo bussin penkiltä.

Myös väestövastuualueina syntyvät n. 70 000 ihmistä palvelevat terveysasemat kuulostat jättimäiseltä. Verraten esimerkiksi Hämeenlinnaan, missä samalle väestömäärälle on tarjolla kuusi terveysasemaa.

Vantaalla myös halutaan kehittää vanhoja ostareita elinvoimasemmiksi. Tässä kohtaa korustuu varsinkin Hakunilan terveysasema, joka toimii Hakunilan ostoskeskuksessa. Samassa ostoskeskuksessa on myös Hakunilan apteekki, mikä joutuisi todennäköisesti sulkemaan ovensa kannattamattomana terveysaseman sulkeuduttua. Tämä tarkoittaisi hyvin todennäköisesti myös optiikkoliikkeen siirtymistä muualle. Tilalle tulisi vantaalaiseen tapaan todennäköisesti lähikapakoita, joiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat varsin kyseenalaiset.

Uusi malli

Vantaa tarvitsee kaikki terveysasemansa kasvavan sekä nopeasti vanhenevan väestönsä vuoksi. Vantaa kuitenkin pitäisi pystyä kehittämään terveysasemiensa ja siihen työhön on ryhdyttykin. Kolme terveysasemaa Myyrmäki, Tikkurila ja Korso / Koivukylä muutetaan paremman palvelun terveysasemiksi, jotka tulevat tarjoamaan erikoissairaanhoidon palveluita. Samalla lääkärien työtä kehitetään luopumalla väestövastuumalleista ja siirrytään listautumismalleihin.

Listautumismallilla taataan oma lääkäri niille, jotka todella tarvitsevat sitä: tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavat (reuma, diabetes) sekä dementikot. Muut lääkärit tulisivat jatkossa toimimaan enemmän yksityisen lääkäriaseman mallin mukaan myös tietyillä vapauksilla päättää työajoistaan. Tämä tulisi antaisi lisämotivaatiota lääkäreille siirtyä kunnalle töihin ja se helpottaisi vuokralääkäriongelmaa. Sipoossa vastaavanlainen lääkärimalli on ratkaissut lääkäriongelmat kokonaan ja siellä kaikki terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit ovat kunnalla töissä.

Yhteenveto

En siis itse ole vastustamassa terveydenhuollon kehitystä. Se tarvitseekin, tehokkuudestaan huolimatta sitä. Vastustan kuitenkin kolmen terveysaseman mallia, mikä olisi myös Vantaan vanhusstrategian sekä myös alueellisen kehittämisen vastainen. Hyviä, toimivia malleja toiminnan kehittämiseen Vantaalla on tulossa, mutta sen pitäisi kattaa kaikki jo olevat asuinalueet sekä ottaa huomioon uudet rakenteilla olevat alueet Leinelässä (asuntoja yli 2 500 ihmiselle), Marja-Vantaa (asuntoja yli 20 000 ihmiselle) sekä myös varauksin Kuninkaankolmio.

Toivottavasti tämä vastasi tiettyjen henkilöiden palautteeseen Vantaan terveysasemien pelastamisesta.

Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto on huolissaan vantaalaisten ja erityisesti länsi-vantaalaisten lähiterveyskeskuksista. Julkisesti on esitetty, että sekä Martinlaakson että Katriinan terveysasemat lakkautettaisiin ja hoito keskitettäisiin Myyrmäkeen. Katriinan terveysaseman lakkauttamisesta ei tosin ole edes sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä. Terveydenhuollon palvelujen siirtäminen yhä pidempien matkojen päähän ei pidemmän päälle ole edullista kenellekään.

Vantaa-sopimuksessa, joka on tehty valtuustoryhmien välillä, korostetaan palveluseteleiden tuovan ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon ahdinkoon. Mielestämme näin ei ole, vaan palvelut tulee tuottaa pääasiassa kunnan omana työnä ja palvelusetelit toimivat vain täydentävänä ratkaisuna. Tämä siksi että palvelusetelit eivät edistä kuntalaisten tasa-arvoista kohtelua, vaan ovat vain väline siirtää kuntalaisten verovaroja yrityksille. Palveluseteleiden käytössä korostuu kuntalaisen oma maksukyky ja ne, joilla ei ole varaa maksaa setelin ylittävää osaa kustannuksista, jäävät joko ilman palvelua tai saavat mahdollisesti huonompaa hoitoa kuin muut. Voidaankin kysyä, tarkoittaako palvelusetelin käyttöönotto vapautta valita vai vapautta maksaa enemmän?

Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto on huolissaan myös kuntalaisten turvallisuudesta. Palvelusetelien tulo tuo mukanaan kymmeniä ja satoja yrityksiä, joita kunta on velvollinen valvomaan. Valvonta on vaikea toteuttaa kattavasti ja vaatii runsaasti henkilöstöresursseja. Ongelmia tulee tuottamaan myös hoidon jatkuvuus tai pikemminkin jatkumattomuus. Seteleillä kuntalainen saattaa ostaa joka kerta palvelun eri tuottajalta eikä tieto kuntalaisen tarvitsemasta avusta tai hoidosta välity palveluntarjoajalta toiselle. Ja kun ongelmat kasvavat suuriksi, joutuu kunta kuitenkin viime kädessä kantamaan vastuun ja maksamaan sen kalleimman laskun.

Länsi-Vantaan Vasemmistoliiton syyskokous 26.10.2009 vaatii Martinlaakson ja Katriinan terveysasemien säilyttämistä ja vastustaa kuntalaisen peruspalvelujen siirtämistä yritysten hoitoon palvelusetelijärjestelmää käyttäen.

Vantaa sopimuksen myötä Vantaan kaupungilla aloitetaan laaja selvitys palvelusetelistä ja sen käyttöönotosta laajalla akselilla sosiaali-ja terveyspalveluita. 1.6.2009 voimaan tullut palvelusetelilaki sallii setelin käytön monissa eri kohteissa ja sitä myydäänkin kansalle vapautena valita. Todellisuudessa tämä vapaus valita tuo myös vapauden maksaa enemmän samasta palvelusta.

Vanha palvelusetelilaki vastaan uusi

Vanhan lain palvelujen hinnoitus oli sidottu kunnan asiakasmaksuihin. Palvelusetelin käyttö ei maksanut asiakkaalle enempää kuin kunnan omatuotanto. Nyt asiakasmaksut on täysin vapautettu. Asiakkaan kustannukset nousevat palvelusetelin myötä, koska asiakkaat joutuvat maksamaan erotuksen palvelunhinna ja palvelusetelin arvon välillä. Jo tämä ajaa asiakkaita hyvin eriarvoiseen asemaan. Toiset pystyvät maksamaan ekstraa palvelusetelin päälle ja näin saavat mahdollisesti paremman palvelun. Tämä luo kaksiportaisen järjestelmän ennen tasa-arvoiseen järjestelmään.

Uuden palvelusetelilain taustalla onkin, mitä ilmeisemmin, halu saada nopeasti enemmän käyttäjiä yksityiselle sektorille ja samalla heikentää kunnan omaa tuotantoa, joka on jostain syystä suuri punainen vaate porvarihallitukselle. Vaikka palvelusetelilain mukaan asiakas saa kieltäytyä palvelusetelin käytöstä ja kunnan on silloin järjestettävä tämä palvelu muuten, niin eihän se tarkoita, että palvelu olisi silloinkaan kunnan omaa tuotantoa.

Uhat kuntalaisille

Kuntalaisille palvelusetelin käyttöönotto tuo monia uhkatekijöitä.

1) Kuntalainen itse palvelun vertailija ja tilaaja

Kävin mielenkiinnosta katsomassa Jyväskylän kaupungin palveluseteliohjeita, josta löysin linkin palvelusetelillä palveluja tarjoaviin yrityksiin. Otin kaksi samanlaista palvelua tuottavaa yritystä, joiden hinnoitus on seuraavanlainen:

Yritys X:

“Yrityksemme on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Palveluseteliasiakkaille kotipalvelun, lastenhoidon, omaishoitajien sijaispalvelun ja siivouspalvelun hinta on seuraava: ma-pe klo 6-21 25e/h. Muina aikoina 47e/h. Kotisairaanhoidon hinta: ma-pe klo 6-21 28e/h. Muina aikoina 47e/h. Lyhin veloittamamme aika on 60 min. Laskutamme matkakorvaukset seuraavasti: 0,45e/km.”

Yritys Y:

“Yritys on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Kotipalvelun, lapsiperheiden palvelun, kotisairaanhoidon ja omaishoitajien sijaispalvelun hinnat palveluseteliasiakkaille ovat arkisin klo 7-18 30 e/h, klo 18-21 35 e/h ja klo 21-07 43,80 e/h. Lauantaisin klo 7-21 39 e/h, sunnuntai ja pyhät klo 7-22 69 e/h. minimi laskutusaika on 1 tunti. Laskutamme matkakorvaukset yli 10 km matkalta 0,45 e /km (Lähtöpiste Jyväskylän keskusta).”

Molemmat yritykset siis lupaavat tehdä saman palvelun. On kotipalvelua, lapsiperheiden palveluja, kotisairaanhoitoa sekä omaishoidon sijaispalvelu. Nyt asiakkaan on itse valittava kumman näistä palveluista valitsee. Toinen on kalliimpi, mutta tarjoaako sitten enemmän vai samaa? 84-vuotias Hulda-mummo nyt ei muutenkaan ole varmasti saanut koko sivustoa edes auki saatikaan osannut hakea sieltä oikeata palvelua. Kuka hänen puolestaan sitten valitsee palvelut?

Kunnille on annettu myös valta päättää, miten suuria palvelusetelejä he jakavat. Tämä taas aiheuttaa kuntien välillä selvää epätasa-arvoa. Toisilla kunnilla on varaa maksaa suurin osa palveluista, kun taas toisissa asiakkaalle tulee lankeamaan huomattavasti isompi maksu.

On myös otettava huomioon, ettei palvelusetelin käyttö kartuta maksukattoa. Mikä taas sekoittaa täydellisesti meidän nykyisen maksukattojärjestelmän.

2) Julkinen palvelu heikkenee

Kun yksityinen puoli puskee rajusti kunnan normaalille puolelle, niin se tulee väistämättä tarkoittamaan julkisen palvelun heikkenemistä. Henkilökuntaa vähennetään, palveluverkon peittävyyttä lasketaan, mitä käy niille joilla ei ole varaa maksaa palvelusetelin päälle palvelusta?

3) Valvonta ja seuranta sekä hoidon jatkuvuus

Kunnan tehtäviin jää kuitenkin palvelujen seuraaminen sekä valvonta. Kun yritysten määrä nousee yli sadan, niin miten valvonta tullaan toteuttamaan? Pistokokein toteutettava valvonta olisi kaikkien tehokkainta, mutta varmasti mahdotonta suurten määrien kohdalla. Samalla myös pitää valvoa, ettei yritykset myy palvelusetelin ohi palveluja, koska se ei kuulu palvelusetelilakiin.

Hoidon jatkuvuus on myös todella suuri ongelma. Jo nyt pelkästään kuntien välillä yhteensopimattomat tietojärjestelmät aiheuttavat ongelmia. Tähän soppaan kun lisätään kymmeniä palveluntarjoajia erilaisin tietojärjestelmin, niin mistä asiakkaan hoitoa koskevat tiedot saadaan kriisin kohdalla?

Palvelusetelijärjestelmä tulee uudistamaan Suomen terveydenhoitoa. Se on varma. Tuoko se lisää valinnan vapautta? En tiedä. Tuoko se lisää maksuja terveydenhoidon asiakkaille? Se on varma.

Länsimäen terveysasemasta on kirjoitettu paljon Vantaalla. Asia on noussut esiin monien eri poliitikkojen puheissa yli puoluerajojen. Myös Länsimäen laboratorio sai oman pikantit käänteensä, kuten Mari Niemi-Saari (sd.) kirjoittaa blogissaan. (Olenko kumileimaisin sivun alareunassa.)

Noin kuukausi sitten kysyin itse apulaiskaupunginjohtajalta Länsimäen laboratoriosta ja tehdystä virkamiespäätöksestä sen sulkemiseksi. Vastauksen mukaan Vantaa ei itse voi päättää laboratorioiden kohtalosta, vaan HusLab tekee päätökset itsenäisesti. Uskoin vastauksen, vaikka ei välttämättä olisi pitänyt. Espoossa ja Helsingissä vastaavat päätökset viedään HusLabin johtokuntaan sekä myös lautakuntiin. Vantaalla päätös tehtiin viranomaispäätöksenä.

Viime viikolla pidetyssä sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa esityslistalla oli Länsimäen laboratorio. Se oli siellä viranomaispäätösten joukossa ja näin sen olisi pystynyt sieltä ottona ottaa käsittelyyn ja vielä vaikuttaa viranomaisen tekemään päätökseen.

Vantaan Vasemmistoliiton ainoana edustajana esitinkin asian ottamista käsittelyyn, mutta esitys kaatui kannattamattomana. Yhdestäkään muusta puolueesta ei noussut kukaan kannattamaan esitystä. Puheita on ollut, niin PerusSuomalaisissa, kuin demareissa sekä kokoomuslaisissa. Nyt kävi näin.

Koko Länsimäen terveysaseman kohtalo

Mielestäni Länsimäen terveysaseman kohtalo oli sidottu tuohon laboratorioon. Helsinki oli aikasemmin kiinnostunut ostamaan 5 000 asukkaallen palveluita Länsimäestä, mutta ovatko enää, kun laboratorio suljetaan? Ja kun tulee kysymys Vantaan terveysasemien ja Hakunilan suuralueen uudelleen järjestelyistä, niin Länsimäen terveysaseman kohtalo näyttää entistä huonommalta.

Poliittista kiinnostusta Länsimäkeä kohtaan oli, mutta poliittista tahtoa löytyi vain Vasemmistoliitolta. Hyvää yötä Länsimäki, viimeinen sammuttaa valot?

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous on aiheuttanut paljon keskustelua. Ihmiset ovat kirjoittaneet minulle sähköposteja sekä myös erilaisilla foorumeilla keskustelua on käyty. Kokouksen aihe olikin raskas, niin päättäjille kuin kuntalaisille – sopeuttaminen. Jouduimme pakon edessä sopeuttamaan n. 4 miljoonaa euroa ja lisää on tulossa vielä syksyllä. Apulaiskaupunginjohtajan mukaan Vantaa on vaarassa ajautui kriisikunnaksi, jolloin valtio ottaa ohjat käsiinsä.

Kokouksen kulku oli kiivas. Keskustelua käytiin ja lopulta äänestettiin jokaisesta sopeutuskohdasta. PerusSuomalaiset olisivat halunneet perua kaikki sopeutustoimet, kuten varmasti jokainen kokoukseen osallistunut. Se ei kuitenkaan valitettavasti ole vaihtoehto. Mielenkiinnosta kertasin kuntalakia ja sieltä löytyy seuraavanlainen kohta:

8 luku
Kunnan talous
65 § (29.6.2006/578)

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Sosiaali- ja terveyslautakunta joutuu siis tekemään päätöksensä niissä raameissa, mitä kunnanvaltuusto on päättänyt. PerusSuomalaiset äänestyttivät jokaisen säästökohdan erikseen, esittämättä kuitenkaan mistä sosiaali- ja terveysalalla nämä säästöt otetaan. Esityksessä he halusivat keskeyttää investoinnit Leinelän alueeseen (asunnot, palvelut jne. 27 000 ihmiselle) sekä myös keskeyttää Kehäradan rakentamisen (poikittainen ratalinja Vantaalla, mikä koukkaa lentokentän kautta). Investoinnit todellakin tulevat rasittamaan Vantaan budjettia, mutta luovat kuitenkin samalla mahdollisuuden tulevaisuuteen. Tähän meidän pitää uskoa.

Kokouksessa keskusteltiin myös ohimennen verotuksesta. Verotus on laskenut Suomessa vuodesta 2000 yli 6%. On selviä merkkejä, ettei nykyinen verotuksen aste riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Verokeskustelu käytiin Vantaalla budjetin teon yhteydessä. Tällöin Vantaan Vihreät ja Vasemmistoliitto esittävät verotuksen nostoa muut puolueet vastustivat. Silloin tehtiin myös ne raamit, millä sosiaali- ja terveyslautakunta tulee toimimaan ja näin pakotettiin lautakunta tekemään kovia leikkauksia. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa kuntalain ohjenuorasta luottamushenkilöille:

5 luku
Luottamushenkilöt
32 §

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa.

Kokouksessa saatiin kuitenkin tehtyä joitakin muutoksia säästöihin. Säästöjen seuranta ja niiden vaikutukset tulevat tulevaisuuden kokouksiin. Sitä kautta saadaan mahdollisuus peruuttaa osia säästöistä, jos tilanne paisuu katastrofiksi. Palvelusetelimallia ruvetaan tutkimaan, eikä oteta suoraan käyttöön, mikä on hyvä asia. Palvelusetelimallilla tuskin tullaan tekemään säästöjä ja se on myös demokraattisesti arveluttavaa.

Vantaan Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen Hakunilan perheneuvolan siirtoa koskien. Säästöt perheneuvolan kohdalla olisivat noin 30 000 euroa, mutta samalla menetettäisiin joustavat palvelut sekä myös lähipalvelu. Ottaen huomioon Hakunilan alueen poikkeukselliset olot – Alueen työttömyysaste on 7,9 % vs 6% koko Vantaa. Lisäksi maahanmuuttajien prosentuaalinen lukumäärä väestöstä Hakunilassa on 12,5% myös pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea verrattuna koko kaupunkiin. Hakunilan palvelun- sekä ennaltaehkäisyntarve on mielestäni näin korkeampi, kuin keskimäärin muualla Vantaalla. On huomioitava, että Hakunilan perheneuvolan asiakkaista 12,5% on maahanmuuttajataustaisia. 30 000 euron säästöt kuluisivat myös pitkälti henkilökunnan matkoihin (matkakulut + menetetty työaika matkustamiseen) Hakunilan alueen kouluihin, nuorisotiloihin jne. Todellisia säästöjä ei tulisi.

Mistä säästettiin?

Käytännössä lautakunnan hyväksymä päätös tarkoittaa muun muassa päihdehuollon ostopalvelujen, suun terveydenhuollon, vammaispalvelujen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä kuluvan vuoden aikana. Omaishoidontuen maksut laskettiin lakisääteiselle tasolle korkeinta maksuluokkaa lukuun ottamatta. Määrärahojen loppumisen jälkeen uudet hakemukset laitetaan jonoon.

Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitysuhka on kuitenkin kaiken kaikkiaan 25 miljoonaa euroa, joten talkootyötä riittää.

Painotetaan vielä loppuun. Kukaan ei haluaisi poistaa palveluja ihmisiltä, mutta lautakuntatyössä on raskaita, ikäviä velvotteita. Nämä velvotteet pitää tehdä parhaimman tahdon mukaan, ajatellen ihmisiä, mutta tiukassa raamissa. Kritiikki pitäisi osua näihin raameihin ja niitä pitäisi laajentaa, jotta jatkossa ei jouduta leikkaamaan ihmisiltä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 17.11.2008 hyväksyessään perusopetukseen rahat, että tavoitteena on opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen opetuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Opetusryhmien suureneminen, jakotuntien vähentäminen, erityisopetuksen leikkaaminen ja tukiopetuksen rajoittaminen vaikeuttavat opetuksen toteuttamista oppilaan kykyjen ja pyrkimysten mukaan. Suuremmissa opetusryhmissä on entistä vaikeampi tukea kaikkien lasten oppimista. Kouluille pitää turvata mahdollisuudet toteuttaa harkitsemallaan tavalla mikä luokka- tai ryhmäkoko olisi paras kuhunkin opetustilanteeseen.

Vaadimme, että

– tukiopetusta ei saa käyttää säästökohteena

– erityisopetuksesta ei saa säästää

– luokkakokoja on pienennettävä tasapuolisesti

– peruskoulujen määrärahoja on lisättävä

– valtion antama lisäavustus opetusryhmien pienentämiseen on siirrettävä kokonaan koulujen budjettiin

– opetustoimea ei supisteta lisäsäästöjä suunniteltaessa

Adressi luovutetaan maaliskuussa Vantaan peruskoulutoimenjohtajalle Ilkka Kalolle.

(teksti Eero Väätäinen)

Allekirjoita Adressi osoitteessa: http://www.vantaanvasemmisto.net/?page_id=95