All posts by Teemu Hiilinen

Otat sä naiselta pataan?

Kirjaimellisesti otsikon mukaisilla sanoilla teki hätäkeskuspäivystäjä kysymyksen hätääntyneeltä mieheltä, joka joutui perheväkivallan uhriksi. Tekijänä tässä tapauksessa toimi hänen oma vaimonsa. Hätäkeskuspäivystäjä tiedusteli myös miehen ja naisen painoja. Nämä saatuaan totesi pariskunnan tasaväkiseksi. Mies joutui soittamaan kolme kertaa hätäkeskukseen saadakseen apua.

Stereotypiat eivät saisi vaikuttaa hätäkeskuspäivystäjän toimintaan. Nyt niillä oli vahva vaikutus. Taustalla toki on vuosia jatkunut rummutus siitä, että miehet ovat vahvempia ja perheväkivallassa ainoa toimija – naiset heikompia ja aina uhri. Tästä olen kirjoittanutkin aikaisemmin bloggauksen, Vaiettu tabu – naisten väkivalta Suomessa.

Hätäkeskuspäivystäjä selvisi virheestään pelkällä varoituksella, vaikka antoi omien asenteidensa tulla työnteon tielle. Toivottavasti tästä toiminnasta otetaan kuitenkin nyt oppia. Hätäkeskuspäivystäjille on syytä kertoa realistisesti perheväkivallasta, sen eri tyypeistä, tekijöistä ja uhreista. Tämä voisi muuttaa joidenkin ennakkoluuloja perheväkivallan suhteen ja estää tulevaisuudessa samankaltaiset tapahtumat.

Ihmiskunta matkalla kohti yhtenäistä maailmaa

Pidimme eilen mukavan keskustelutuokion muutaman todellisuuslaisen kanssa. Keskustelumme oli mukavan rönsyvää aiheesta toiseen, mutta pääpainona oli maahanmuutto sekä monikulttuurisuus. Nimimerkin takaa toimiva Isontalon Antti kertoi minusta todella ajatuksia herättävän teorian – Ihmiskunta on matkalla kohti yhtenäisyyttä.

Rankasti yksinkertaistaen noin 20 000 vuotta sitten muukalaisia, niitä, olivat se toinen perhe joka eli joen toisella puolella. Heitä piti pelkää ja vahtia. 10 000 vuotta sitten muukalaisen käsite koskikin naapuriheimoa, joka eli toisella puolella tasankoa. Pystyttiin jo elämään sen toisen perheen kanssa rauhassa.

4000 vuotta sitten syntyi ensimmäiset kaupunkivaltiot, joille muukalaisia olivat toisessa kaupungissa asuvat. 1500 vuotta sitten muukalaisia olikin jo toisessa maassa asuvat, satojen kilometrien päässä. Näitä muukalaisia eivät kaikki olleet edes nähneet. Nykyään puhutaan jo yhtenäisestä Euroopasta. Savolaisia, toista heimoa, ei karsasteta pääkaupunkiseudulla, eikä myöskään ruotsalaisia. Eurooppalaiset hyväksytään jo meihin. ”Niitä” on Euroopan ulkopuolelta tulevat erinäköiset ihmiset. He ovat muukalaisia.

Ihmiskunta on siis hitaalla matkalla kohti yhtenäistä maailmaa. Kehitys ei kuitenkaan missään nimessä ole ollut suora, vaan matkaan on mahtunut töyssyjä. Töyssyt ovat yleensä liittyneet vahvan nationalismin nousuun. Ei nationalismi itsessään ole pahasta, mutta fanaattinen äärinationalismi on. Siitä meillä on Euroopassa monia kokemuksia.

Yhtenäinen ihmiskunta ei välttämättä tarkoita yhtenäistä kulttuuria. Kulttuureja on tullut ja mennyt ihmiskunnan historiassa, mutta myös monesta ”tuhoutuneesta” kulttuurista on jäänyt elämään sen kulttuurin hyvät piirteet. Kulttuurien yhteentörmäyksiä on mahdotonta välttää. Kulttuurien välillä on aina eroja, nämä erot voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: Rakentaviin eroihin, merkityksettömiin eroihin sekä hajottaviin eroihin.

Rakentavat sekä merkityksettömät erot ovat niitä, mistä voimme oppia. Rakentavien erojen kautta voimme esimerkiksi työyhteisöissä hyödyntää erilaisia työtapoja yhdistävästi. Merkityksettömiä eroja ovat kulttuurien osia, joilla ei ole niin merkitystä, mutta ne tuovat jotain lisää meidän joka päiväiseen elämään. Toinen saattaa lounaalla käyttää syömäpuikkoja ja toinen haarukkaa. Myös erilaiset vaatetukset, erilaiset ravintolat jne. Ne tuovat lisäarvoa meidän elämäämme, mutta eivät välttämättä rakenna yhtenäistä kulttuuria.

Tuhoavat erot ovat niitä eroja, jotka johtavat väistämättä kulttuurien törmäykseen. Näitä on esimerkiksi naisten ympärileikkaus, mikä Suomessa pitää säilyttää ehdottomasti kiellettynä. Tuhoavien erojen kohdalla mukaan tulevat myös lait. Lait rajaavat kulttuurien harjoittamista.

Suomalainen kulttuuri ei ole katoamassa, vaikka olemma matkalla kohti yhtenäisempää maailmaa. Hyvät suomalaiset arvot tulevat jäämään, mutta ne arvot jotka törmäävät liian usean kulttuurin kanssa tuhoavasti tulevat katoamaan. Se on kulttuurien kehittymistä, mitä on jatkunut aina ja tulee jatkumaan.

Hyvää Jeesuksen taivaaseenastumispäivää

Monet meistä ei varmasti tiedä, miksi helatorstai on pyhä päivä. Raamatun mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen 40 päivän ajan kuolemastaan ja tämän jälkeen nousi ylös taivaisiin. Siksi helatorstai on aina 40 päivää pääsiäisestä. Ennen helatorstai oli yksi kristittyjen suurimmista juhlista.

Vanhoihin tapoihin kuului kulkea helatorstaita edeltävästä sunnuntaista  (rukoussunnuntaista) helatorstaihin asti peltojen laidoilla rukoilemassa hyvää satoa. Kansansanonnan mukaan helatorstai on niin pyhä, ettei silloin kasva ruoho maassa, ei lehti puussa eivätkä kuninkaan myllyt pyöri. Sana helatorstai tulee ruotsin kielen sanasta helg, joka tarkoittaa pyhää.

Helatorstaita ei kuitenkaan aina ole vietetty torstaisin, vaan viittä päivää aikaisemmin lauantaisin. Tämä tapahtui vuosina 1973-1991 työmarkkinajärjestöjen toiveesta, jotta työviikko olisi mahdollisimman yhtenäinen. Pyyntö piispainkokoukselle välitettin joulukuussa 1970 ja muutokset hyväksyttiin 1972. Ensimmäisen kerran helatorstaita vietettiin lauantaina vuonna 1973.  Tuolloin juhlan nimi oli otsikon mukainen Jeesuksen taivaaseenastumispäivä.

Kirkollisissa piireissä pyhäpäivän siirtämiseen ei oltu tyytyväisiä. Jo vuonna 1982 kirkolliskokous esitti valtioneuvostolle loppiaisen sekä helatorstain siirtämistä takaisin niiden oikeilla traditionaalisille paikoilleen. Keväällä 1985 asiaa käsiteltiin hallituksessa ja hallitus esitti eduskunnalle helatorstain ja loppiaisen siirtämistä omille paikoilleen. SDP kuitenkin vastusti siirtoa, jonka seuraksena hallitus jätti päätöksen avoimeksi.

Lopulta marraskuussa 1985 hallitus hyväksyi lakiesityksen. Presidentti Mauno Koivisto siirsi lain voimaantuloa viidellä vuodella eteenpäin välttääkseen työmarkkinavaikeuksia. Näin laki tuli voimaan vasta loppuvuodesta 1990 ja lauantaisin vietetty Jeesuksen taivaaseenastumispäivä siirrettiin takaisin torstaille helatorstaiksi.

Helatorstain uskonnollinen sana löytyy seuraavasta lainauksesta:

Kristus korotettiin taivaisiin. Hän on astunut taivaalliselle valtaistuimelle ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Me emme voi saada yhteyttä Kristukseen inhimillisten aistiemme välityksellä, mutta silti hän on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan.

Oikein hyvää helatorstaita teille kaikille. Säätiedotteen mukaan siitä tulee aurinkoinen ja lämmin.

Suomalaisuuden päivä

Tänään J.V. Snellmanin syntymäpäivänä vietetään suomalaisuuden päivää. Suomalaisuus on kokenut muutoksia viimeisten vuosien aikana. Taakse ovat jääneet suo, kuokka ja Jussi sekä Lahtinen ja konekivääri. Suomalaisuus on muuttunut kohti eurooppalaisuutta.

Suomalaisuus on tunne. Sitä on mahdotonta määritellä. Toisille suomalaisuus tarkoittaa juhannuskokkoa, toisille saunaa, toisille se on vakaa yhteiskunta koulujärjestelmineen ja kaveria ei jätetä -mentaliteetteinen. On vaikeata löytää yhteistä nimittäjää kaikille suomalaisille.

Viimeisten 20 vuoden aikana maahanmuuttajat ovat tuoneet peilin suomalaisille suomalaisuuteen. Suomeen on tullut monikulttuurisuutta, joka on antanut omaa väriään käsitykseemme suomalaisuudesta. Toisille tämän värin kohtaaminen on ollut tavattoman vaikeata, jopa ahdistavaa. Toiset ovat ottaneet sen vastaan pelkäämättä oman suomalaisuutensa puolesta. Maahanmuuttajat, varsinkin heidän Suomessa syntyneet lapset, ovat myös varmasti muodostaneet omaa suomalaista identiteettiään, omaa suomalaisuuttaan. Se voi olla erilainen kuin minun tai sinun käsitys suomalaisuudesta, hyväksytään se kuitenkin.

Viettäkäämme jokainen tätä päivää omalla tavallamme. Ollaan ylpeitä suomalaisuudesta!

Peijaksen sairaalan päivystyksen ulkoistus tuli todella kalliiksi

Vantaan kaupunki on tänään tiedottanut Finnish Consulting Groupin tekemästä selvityksestä Peijaksen päivystyksen suhteen. Tiedotteen mukaan Vantaan kaupunki on säästänyt 700 000 euroa ulkoistuksen myötä tai ainakin 100 000 euroa, kun lasketaan triagen aiheuttamat lisääntyneet erikoissairaanhoidon kustannukset. Tiedotteessa sivumennen mainitaan henkilökunnan vähentynyt määrä.

Triage-luokitukseen siirtyminen pääkaupunkiseudulla on vähentänyt käyntejä TK-päivystyksissä. Lasku on ollut huomattava myös Vantaalla. Triage-luokituksen käyttöönotto on johtanut rajuun kasvuun erikoissairaanhoidon lähetteiden määrässä. Kustannukset on siis siirretty terveyskeskuspäivystyksestä erikoissairaanhoitoon ja 700 000 euron säästö supistuu tässä kohtaa 100 000 euron säästöksi. FCGn mukaan Vantaa maksaa 3,4% enemmän jokaisesta käynnistä Peijaksen päivystyksessä kuin aikaisemmin päivystyksen ollessa vielä kunnan omaa työtä. Todellista säästöä ei siis ole syntynyt.

Attendo MedOne on toteuttanut päivystyksessä todellisen henkilökuntasaneerauksen. Henkilökunnan määrä on laskenut radikaalisti. FCGn mukaan 1,5 lääkäristä on luovuttu sekä myös 13 hoitajasta. Varovasti arvioidenkin tämä on tuonut säästöä Attendo MedOnella 750 000 euroa. Säästöt on siis revitty henkilökunnan selkänahasta.

Mikäli Vantaa olisi itse kehittänyt päivystyksen toimintaan samaan suuntaan kuin Attendo MedOne olisi säästöt tulleet suoraan Vantaan kaupungille. Nyt 750 000 euron säästöistä vain 100 000 euroa palautuu. Säästöjen repiminen henkilökunnan selkänahasta on myös hyvin arveluttavaa.

Johtopäätöksenä voi siis todeta, että ulkoistus on nostanut päivystyksessä käynnin kustannusta/asiakas 3,4 % per käynti, joka on otettu takaisin vähentämällä henkilökuntaa rajusti. Peijaksen TK-päivystyksen ulkoistus on siis tullut huomattavasti kalliimmaksi, kuin on annettu ymmärtää. Sopimus on katkolla syksyllä, tilastojen valossa sitä ei pitäisi missään nimessä jatkaa. Valitettavasti ideologiset kannat Vantaalla ajavat hyvän talouden hoidon edelle.

Jääkendon höntsäskabat alkavat tänään

Jääkendon höntsäskabatTänään jälleen muistellaan Suomen jääkiekkoveteraaneja, kun jääkiekon MM-kisat alkavat. 15 vuotta sitten Suomi sattui voittamaan jääkendon höntsäilyskabat Antero Mertarannan huutaessa – IHANAAA, IHAHAAA! Tänään siis alkaa nostalgiamuistelmat Suomen jääkendohistorian suurimmasta uroteosta, jonka rinnalla sotaveteraanien teotkin kalpenevat.

Helsingin Sanomien NYT-liite räjäyttikin potin jo kirjoittamalla ”ennustuksen” – Suomi ei voita MM-kisoja. No shit, Sherlock. Ennustus on kuin Columboa huonoimmillaan, jopa neiti Marble käyttäisi tämän ennustuksen tulkintaan vain yhden teehetken.

Suomen urhot, eli television eteen virittyvät sohvaperunat kaivavat perinteisen karjala-lippiksen sekä mäyräkoiran sohvan viereen ja ottavat tukevan haara-asennon sohvasta. Perse nousee kansallislaulun kohdalla, mistä muistetaan tasan yksi sana – POOOOHJOINEEEEN! Paita lähtee pois viimeistään kolmannen erän kohdalla, niin kotona kuin paikanpäällä, valitettavasti.

Kansallisen itsetunnon kohoaminen on suoraan verrannollinen juotuihin oluisiin sekä Tanskaa vastaan tehtyihin maaleihin. Tanska ottelun jälkeen Suomi luonnollisesti julistetaan jo tulevaksi mestariksi, kaatuihan siinä yksi jääkiekon suurmaista.

Työpaikka keskusteluissa muistetaan ihmetellä, miksei hurrin kaataja Peltonen ole mukana kisoissa, kun se sentään 15 vuotta sitten teki ne kolme maalia. Tämän jälkeen Peltosen onnistumiseen lasketaan seuraavat teot:

Lista on tosin sama kuin Suomen jääkendojoukkueen kultamitalit arvokisoista. Olisiko se Peltonen sittenkin pitänyt raahata mukaan?

TÄMÄ ON IHANAAA, NAAA, NAAA!

Näin meitä on kusetettu Kreikan suhteen

Meille on viime aikoina uskoteltu kreikkalaisten olevan laiskoja työntekijöitä, jotka eläköityvät aikaisin, tekevät vajaata työviikkoa hyvällä palkalla. Tämä kaikki on puppua.

1. Kreikkalaiset tekevät vähän töitä viikossa -puppua

Keskimääräisesti vakituisessa viikkotyössä olevat eurooppalaiset tekevät Eurostatin tilaston mukaan 41,8 tuntista työviikkoa. Kreikassa viikkotyöaika on 43,7 tuntia viikossa. Kreikkalaiset tekevät siis keskimääräisesti kahta tuntia pidempää viikkotyöaikaa kuin Euroopassa yleisesti ja jopa melkein yli neljä tuntia pidempää kuin Suomessa yleisesti.

2. Kreikkalaisille maksetaan hyvää palkkaa -puppua

Kreikkalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien bruttoansiotulot keskimäärin ovat 803 euroa / kuukaudessa.  Taloussanomat esimerkiksi väitti kirjoituksessaan hulppeista 3500 euron kuukausipalkoista. Varmasti joillakin aloilla, mutta kirjoitus on tarkoituksenhakuinen. On haluttu kauhistella ja saada kreikkalaiset näyttämään laiskoilta, rikkailta laiskureilta.

3. Alhainen eläköitymisikä ja suuret eläkkeet -puppua

Keskimäärisesti Euroopassa Eurostatin mukaan jäädään eläkkeelle 60,2 vuoden iässä. Suomessa vastaava luku on 59,3 vuotta ja Kreikassa 61,1 vuotta. Kreikkalaiset ovat siis töissä keskimääräisesti kaksi vuotta pidempään kuin suomalaiset. Jos kreikkalaiset ovat patalaiskoja napanöyhdän kaivajia, jotka eläköityvät hyvin aikaisin, niin mitä suomalaiset sitten ovat? Eli tämäkin väite alhaisesta eläköitymisiästä on täydellistä puppua.

Eläkkeiden suuruudesta olen löytänyt kahta eri tietoa. GSEEn mukaan keskimääräinen kreikkalainen eläke on 750 euroa / kk. Toisaalta OECDn julkaisun mukaan kreikkalaiset saavat tätä enemmän, mutta vähemmän kuin OECD maissa keskimäärin. OECDn julkaisussa on myös selostettu todella hyvin, miten Kreikan eläkejärjestelmä toimii. Siinäkin valossa eläköityminen 50 vuoden iässä on mahdollista, mutta taloudellisesti hyvin kannattamatonta.

4. Virkamiehiä on liikaa

ILOn (International Labour Organization) mukaan Kreikassa valtion sekä kuntien virkamiehiä on 22,3 % työväestä. Esimerkiksi Ranskassa sama luku on 30%, Ruotsissa 34% jne. Kreikassa ei siis ole mitään valtavaa virkamiesarmeijaa, joka söisi koko talouden. Tässäkin kohtaa meille on valehdeltu. Varsinkin, kun ottaa huomioon että 300 000 virkamiestä on väliaikaisesti töissä huonommalla palkalla sekä huonommilla eduilla.

5. 14 kuukauden palkka -totta

14 kuukauden palkka on oikeasti totta. Bonuksia maksetaan jouluna, pääsiäisenä sekä kesällä, mutta tätäkin on ajateltava oikeassa kontekstissä. Kreikkalaiset palkat ovat yksi Euroopan pienemmist, kuitenkin hintataso Kreikassa on suhteellisen korkea. Erilaisilla bonuksilla katetaan huonompaa palkkatasoa. Olisi kuitenkin oikeutetumpaa maksaa reilumpaa palkkaa, kuin erilaisilla tempuilla nostaa palkkaa ylöspäin. En siis hyväksy 14 kuukauden palkkajärjestelmää, mutta en myöskään palkkatasoa, jolla eläminen ei ole mahdollista.

Meille on siis Kreikan suhteen syötetty mediassa täydellistä puppua. Mielipiteitämme on muokattu syyttämään laiskaa Kreikan kansaa. Oikeat syylliset löytyvät muualta, niin pankeista kuin poliitikoista.

Miksi suomalaiset eivät menesty elektronisessa urheilussa?

Olen harrastanut tietokonepelaamista jo pienestä pitäen. Harrastus oli suhteellisen intensiivistä ennen ensimmäisen pojan syntymää ja pääsin edustamaan Suomen maajoukkuekarkeloihin asti. Nykyään toimin edelleen aktiivisesti elektronisen urheilun kehittämisen puolesta Suomessa. Kirjoitan eri julkaisuihin juttuja, olen mukana järjestämässä LAN-tapahtumia sekä myös toimin selostajana kaikissa isoimmissa tietokonetapahtumissa, kuten tulevissa Solid Mojoissa sekä myös kesällä Summer Assemblyillä.

Tietokonepelaaminen (kirjoitus ei käsittele nettipokeria) on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana ja monet tienaavat sillä jo elantonsa. Suomessa tilanne ei niin hyvällä mallilla vielä ole, eikä valtamediat ole toistaiseksi osoittaneet kiinnostusta eSportsia kohtaan. Toisin on esimerkiksi Saksassa, puhumattakaan Etelä-Koreasta. Ammattilaispelaamisessa liikkuu huomattavia summia, jotka houkuttavat menestyksen lisäksi nuoria pelaajia. Valitettavasi menestys on kiertänyt Suomen kaukaa.

Olen pohtinut suomalaisten menestymättömyyttä paljon. Suomalaiset nuoret miehet käyttävät huomattavan paljon vapaa-ajastaan tietokonepelien äärellä. Menestystä tulee välillä online -turnauksissa, mutta maailmalla ei ole kuin yksi suomalainen porukka, mikä on vähän jotain isompaa saavuttanut. Miksi menestys kiertää suomalaiset?

1) Harjoittelu

Olen seurannut paljon suomalaisia peliporukoita ja pelannutkin huomattavan monessa. Suomalaiset eivät ole kovin nöyriä harjoittelulle. Taktiikoita voidaan joskus katsoa, mutta esimerkiksi vastustajan pelityylin analysointi demoista tai vastataktiikoiden harjoittelu on aivan lapsen kengissä. Jos haluaa menestystä pitäisi harjoittelu lisätä, mutta ennenkaikkea tehostaa. Pelkkä pelaaminen ei ole parasta harjoittelua.

2) Online

Suomalaiset vieroksuvat pelaamista nettikahviloissa ja monet tulevat sitten erilaisissa mix-porukoissa hassuilla nimillä laneille pelaamaan:”Kännissä ja läpällä.” Porukoina on, niin Irvokasta Penistä kuin Omg Lol x117 -klaaneja. Tätä en pysty myöskään ymmärtämään. LAN (Local area network) -pelaaminen on aivan erilaista kuin online. Vastustajaa pystyy psyykkaamaan aivan eritavalla ja erilaisiin kokoonpanoihin sopeutuminen tulee tärkeäksi. Siksi olisikin tärkeätä harjoitella tätä jo erilaisilla bootcampeilla nettikahviloissa.

3) Pää aka henkinen kantti

Jep, pää pettää monesti. Varsinkin LAN -karkeloissa. LAN -pelaamisessa pitää olla valmis kestämään vastustajan huutaminen, yleisön mylvintä, suoranainen haukkuminen sekä myös mahdolliset tekniset ongelmat. Kaikki tämä pitää sivuuttaa ja keskittyä omaan suoritukseen.

4) Valmennus

Suomalaiset peliskenessä ei paljon valmentajia pyöri. Varsinkin henkisille valmentajille olisi paljon kysyntää. Perusvalmentaja voisi katsella demoja valmiiksi, löytää niistä useasti toistuvia tapahtumia. Käydä läpi asioita pelaajien kanssa, mutta ennenkaikkea kasvattaa heitä joukkueena.

Yllämainitut neljä kohtaa, kun laittaisi kuntoon, niin menestystä voisi alkaa tulemaan. Pitäisi vain uskoa omaan tekemiseen ja uskoa jatkuvuuteen.

Sisullaa voittoon! Perkele!

(Kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille eSports -skeneä sitä tuntemattomille ja toki raottaa vähän ovea historiaani.)

Poikien päivä – Tango no Sekku

Toukokuun viides päivä on Japanissa kansallinen juhlapäivä. Silloin vietetään poikien päivää. Meidän perheessä poikien päivää on vietetty jo seitsemän kertaa ja tänäänkään emme tehneet poikkeusta. Tälle vuodelle olimme hommanneet perinteiset karppiviirit, jotka vedimme salkoon sekä annoimme pojille pienet lahjat.

Näin poikien päivänä on syytä kuitenkin muistuttaa synkistä tosiasioista poikien elämästä. Pojat ja miehet eivät voi hyvin Suomessa. Erityistukea tarvitsevista koulun aloittajista 70% on poikia. Suurin osa huostaanotetuista lapsista on poikia. Pojat tekevät myös viidenneksen enemmän itsemurhia kuin tytöt ja ovat yleisempiä koulupudokkaita. Suurin osa miehistä ja kodittomista on miehiä, naisia vain murto-osa. Akoholisteistakin, mikä kulkee käsi kädessä syrjäytymisen sekä kodittomuuden kanssa, suurin osa on miehiä. Huonosti voivista pojista kasvaa huonosti voivia miehiä – kierre on katkaistava.

Poikien heikompaa menestystä ei juurikaan tutkita. Koulumaailma on fyysisestä sekä neurofysiologisesti hitaammin kypsyville pojille huomattavasti raaempi kuin tytöille. Opetus kulkee tyttöjen kehityksen tahdissa ja näin heikentää poikien koulumenestystä. Poikien käyttäytymismallit ovat myös erilaisia kuin tyttöjen. Pojat ovat vilkkaampia, mikä yleensä leimataan kurittomuudeksi. Pojat ovat myös aggressiivisempia, mutta mitään aggressiivisuuskoulutusta ei pojille erikseen järjestetä. Ongelmien toivotaan menevän ohi, kun poika kasvaa. Näin ei aina tapahdu.

Yhteiskunta on nykyisin liiaksi rakentunut tukemaan tyttöjä päiväkodista ja koulusta alkaen. Samaan aikaan huonosti voivat pojat on jätetty yhteiskunnan ulkopuolelle. Koulumaailmassa ei ole ollut muutoksia, mitkä tukisi poikien erityisongelmia. Tämä on sietämätöntä eettisesti sekä taloudellisesti. Syrjäytymisen hinta on kova. Pelastetaan pojat!

Maahanmuuttovastaiset reppanat

Olen mielenkiinnolla seurannut Facebookissa olevaa ryhmää – Minun Suomeni on kansainvälinen. Ryhmä on kasvanut räjähdysmäisesti viime päivien aikana ja keskustelua on käyty paljon. Tämä ryhmä huomattiin myös maahanmuuttovastaisella foorumilla, jossa sitten päätettiin lähteä nuivistamaan ihmisiä facebookissa, mitä tahansa se sitten tarkoittaakin.

Viimeisinä päivinä ryhmään onkin ilmestynyt jatkuvalla syötöllä nimimerkkien takaa huutelijoita, jotka toistelevat kerrasta toiseen samoja maahanmuuttovastaisten kiihottumisia, ilman mitään pyrkimystä ruveta keskustelemaan. Maahanmuuttovastaiset todellakin ovat reppanoita. Omalla nimellä ei uskalleta lähteä asialliseen keskusteluun, vaan on huudeltava puskista ja masinointikin tehdään nimimerkkien takaa maahanmuuttovastaisella foorumilla. Onpas säälittävää.

Tämähän kyllä kuuluu yleiseen linjaukseen, mitä maahanmuuttovastaiset ovat käyttäneet. He haluavat olla se taho, jotka määrittävät keskustelun sekä termit. Rasismi nähdään vain keskusteluna roduista, maahanmuuttajista keskustellaan loisina, levitetään puhdasta vihapropagandaa ja päälle itketään sitten sananvapaudesta. Sananvapauden mukana tulee vastuu. Vastuuseen kuuluu seisoa omien sanojensa takana – omalla nimellä. Raukat eivät siihen pysty.

Maahanmuuttovastaiset ovat uusi Internetryhmä, jonka toimintaan kuuluu puhdas spam & destroy -taktiikka eri puolilla Internettiä. Keskustelu pyritään ottamaan haltuun eri keskustelufoorumeilla – blogistan, HS keskustelut, Iltalehden keskustelut, Suomi24, jopa Kaksplus+ keskustelupalsta. Näille foorumeille spammataan, huudetaan puskista, suoraan kopioituja keskusteluja maahanmuuttovastaiselta foorumilta. Tämä kaikki tehdään toki edelleen nimimerkin suojissa, koska mitään tarkoitusta ei ole keskusteluun lähteä. Tarkoitus on vain häiritä.

Nimimerkin takaa lauotaan omia ennakkoluuloja. Rakennetaan pelon ilmapiiriä demonisoimalla maahanmuuttoa, maahanmuuttajia ja varsinkin islamia. Pelolla ratsastaminen on halpaa populismia.

Odotan mielenkiinnolla montako nimimerkillä kirjoittavaa maahanmuuttovastaista reppanaa tulee tähän bloggaukseen kirjoittamaan omia maahanmuuttovastaisia näkemyksiään. Kuinka moni heistä pystyy aitoon keskusteluun?