Olen tavallaan laiminlyönyt tätä “omaa” blogiani, kun olen keskittynyt kirjoittamaan Uuden Suomen blogeihin. Ennen laitoin tuplaten ja pitää varmaan jatkossakin tähän ryhtyä. Kannattaa käydä lukemassa kolme viimeisintä kirjoitustani Uudessa Suomessa:
http://hiilinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/10/vihervasemmisto-tuhoaa-suomen/
http://hiilinen.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/19/kansanaanestys-vantaan-terveysasemien-puolesta/
Olen saanut ihan aiheellista palautetta viimeisessä bloggauksessani, pelastetaan Vantaan terveysasemat. Toinen kommentoijista väittää, että evääni on syöty. Samaan aikaan toinen kertoo minun välittävän vain terveysasemien etäisyyksistä, en tasosta. Ajattelin nyt näin uudella bloggauksella hahmottaa, miksi haluan säilyttää nykyiset terveysasemat ja se ei edes sodi laatua vastaan.
OECD on todennutt Suomen terveydenhoidon olevan maailman tehokkainta, kun taas vertailee Suomen terveydenhoitojärjestelmiä voi jopa sanoa Vantaalla olevan maailman tehokkainta terveydenhoitoa. Nyt tämä järjestelmä halutaan ideologisista syistä ajaa alas.
Kolme täyden palvelun terveysasemaa vai laaja verkko?
Vantaalle on ehdotettu kehitetteväksi kolme täyden palvelun terveysasemaa, missä tarjottaisiin myös osittain erikoisterveydenhuoltoa. Tällainen kehittäminen on hyvästä. Näin Vantaa pystyy säästämään osittain nousevia erikoisterveydenhuollon kustannuksia ja tätä muutosta en ole henkilökohtaisesti vastustamassa.
Mutta nykyisellä mallilla tämä muutos myös tarkoittaisi muiden terveysasemien alasajamista, mikä on täysin ristiriidassa esimerkiksi Vantaan vanhuspolitiikkaan, missä pyritään tarjoamaan palvelut lähelle jokaista vanhusta. Terveydenhuoltopalvelut ovat erittäin tärkeä osa vanhusten palveluja. Eräs vanhempi nainen sanoikin minulle, että kun Kivistöstä lähtee antamaan pissanäytettä kahden bussin vaihdolla Myyrmäkeen, niin näyte löytyy siinä Pähkinärinteen kohdalla jo bussin penkiltä.
Myös väestövastuualueina syntyvät n. 70 000 ihmistä palvelevat terveysasemat kuulostat jättimäiseltä. Verraten esimerkiksi Hämeenlinnaan, missä samalle väestömäärälle on tarjolla kuusi terveysasemaa.
Vantaalla myös halutaan kehittää vanhoja ostareita elinvoimasemmiksi. Tässä kohtaa korustuu varsinkin Hakunilan terveysasema, joka toimii Hakunilan ostoskeskuksessa. Samassa ostoskeskuksessa on myös Hakunilan apteekki, mikä joutuisi todennäköisesti sulkemaan ovensa kannattamattomana terveysaseman sulkeuduttua. Tämä tarkoittaisi hyvin todennäköisesti myös optiikkoliikkeen siirtymistä muualle. Tilalle tulisi vantaalaiseen tapaan todennäköisesti lähikapakoita, joiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat varsin kyseenalaiset.
Uusi malli
Vantaa tarvitsee kaikki terveysasemansa kasvavan sekä nopeasti vanhenevan väestönsä vuoksi. Vantaa kuitenkin pitäisi pystyä kehittämään terveysasemiensa ja siihen työhön on ryhdyttykin. Kolme terveysasemaa Myyrmäki, Tikkurila ja Korso / Koivukylä muutetaan paremman palvelun terveysasemiksi, jotka tulevat tarjoamaan erikoissairaanhoidon palveluita. Samalla lääkärien työtä kehitetään luopumalla väestövastuumalleista ja siirrytään listautumismalleihin.
Listautumismallilla taataan oma lääkäri niille, jotka todella tarvitsevat sitä: tiettyjä kroonisia sairauksia sairastavat (reuma, diabetes) sekä dementikot. Muut lääkärit tulisivat jatkossa toimimaan enemmän yksityisen lääkäriaseman mallin mukaan myös tietyillä vapauksilla päättää työajoistaan. Tämä tulisi antaisi lisämotivaatiota lääkäreille siirtyä kunnalle töihin ja se helpottaisi vuokralääkäriongelmaa. Sipoossa vastaavanlainen lääkärimalli on ratkaissut lääkäriongelmat kokonaan ja siellä kaikki terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit ovat kunnalla töissä.
Yhteenveto
En siis itse ole vastustamassa terveydenhuollon kehitystä. Se tarvitseekin, tehokkuudestaan huolimatta sitä. Vastustan kuitenkin kolmen terveysaseman mallia, mikä olisi myös Vantaan vanhusstrategian sekä myös alueellisen kehittämisen vastainen. Hyviä, toimivia malleja toiminnan kehittämiseen Vantaalla on tulossa, mutta sen pitäisi kattaa kaikki jo olevat asuinalueet sekä ottaa huomioon uudet rakenteilla olevat alueet Leinelässä (asuntoja yli 2 500 ihmiselle), Marja-Vantaa (asuntoja yli 20 000 ihmiselle) sekä myös varauksin Kuninkaankolmio.
Toivottavasti tämä vastasi tiettyjen henkilöiden palautteeseen Vantaan terveysasemien pelastamisesta.
Jo yli 6000 allekirjoitusta
Vantaalla 18.11.2009 perustettu kansanliike terveysasemien puolesta aloitti heti nimien keräyksen adressiinsa, jonka tukijoina on eri kansalaispiirejä edustava joukko. Kuukauden aikana on nimiä kertynyt 6000. Keräystä jatketaan kevääseen, jolloin terveyskeskusasiat tulevat esille lautakunnassa ja valtuustossa.
Terveysasemaliike on reaktio kaupungin hallinnossa elävälle suunnitelmalle nykyisten terveysasemien keskittämisestä kolmeen suureen asemaan Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä tai Korsossa. Muut asemat oli tarkoitus lakkauttaa. Tätä tarjottiin aluksi valtuustoryhmille Vantaa-sopimuksessa. Vasemmisto sai korvattua lakkauttamisen kevyen palvelun terveysasemiksi. Vielä ei ole tiedossa, mitä se tarkoittaisi.
Adressi antaa äänen niille vantaalaisille, joiden mielestä perusterveyspalvelut ovat lähipalveluja. Nykyisten terveysasemien toimintaa ei saa supistaa, vaan niiden toimintaa on parannettava. Nimien kerääjät toteavat, että näiden palvelujen keskittämisen kannattajia saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta.
Adressin voi allekirjoittaa tällä hetkellä 59 paikassa Vantaalla. Apteekit, kirjastot, terveysasemat, ravintolat ja monet muut ovat ottaneet adressin asiakkaidensa allekirjoitettavaksi. Näistä paikoista on kertynyt valtaosa 6000 allekirjoituksesta. Nimiä kerätään myös kaduilla, järjestöissä ja netissä.
Adressin sijoituspaikat löydät seuraavasta linkistä:
https://docs.google.com/Doc?docid=0AdgQDCDKGCmxZGpxcG04d180MmZ6MjYyZmRq&hl=en
Adressin voi allekirjoittaa myös netissä:
Pääluottamusmiesvaalit lähestyvät Espoossa. Kahdesta ehdokkaasta on valittava se parempi. Olen koonnut tänne sivustolle oman osion, mistä pääsette lukemaan bloggauksiani liittyen sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin hoitajan kuin asiakkaan näkökulmasta. Klikkaamalla alla olevaa Luottamusmies on Tour -banneria pääset suoraan kyseiselle sivustolle tai voit painaa tätä linkkiä – TEEMUSTA LUOTTAMUSMIES
SORA-työryhmä on luovuttanut luonnoksensa uudesta laista, joka tulisi koskemaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta sekä aikuisten ammatillista koulutusta. SORA-työryhmä on kokoomuslaisen opetusministeri Virkkusen kokoonkutsuma ryhmä, jonka tarkoituksena selvittää ratkaisuja opiskeluun soveltumattomille.
Luonnoksesta löytyy täysin käsittämättömiä kohtia, jotka rikkovat yksilön perusoikeuksia ja pahimmillaan tulevat pahentamaan monien ongelmia sekä aiheuttamaan syrjäytymistä. SORA-työryhmän mukaan mielenterveysongelmaiset voitaisiin erottaa pysyvästi opiskelupaikasta. Erottamisen pelon vuoksi monet opiskelijat eivät uskaltaisi hakea apua mielenterveysongelmiinsa ja näin ongelma pahentuisi vuosien myötä. MT-ongelman vuoksi erotetut putoaisivat aivan pohjalle. Kouluterveydenhuollon apua mielenterveyteen ei olisi enää tarjolla, koulupaikka menetetty ikuisesti (peruuttamattomasti, ei paluuta koskaan kyseiseen opiskelupaikkaan. Elinkautistakin laajempi rangaistus.) ja taloudellinen tilanne varmasti hyvin heikko; lainat painaisivat päälle, opiskeluasunnosta joutuisi luopumaan. Syrjäytyminen yhteiskunnasta olisi siis enemmän sääntö kuin poikkeus.
Näin rajujen toimien syyksi on ryhmän puheenjohtaja, Sakari Karjalainen, vastannut seuraavanlaisesti:”Prosessin kimmokkeena olivat esimerkiksi insuliinimurhat.” Oikea naru on siis löydetty, lähdetään ratsastamaan ihmisten peloilla. Vastaus ei toisaalta ole vastaus SORA-työryhmän ehdottamiin toimiin. Mielenterveysongelmat tulisi ensisijaisesti hoitaa, ei pahentaa niitä syrjäyttämällä mielenterveysongelmaiset suoraan yhteiskunnasta ns. “kurinpidollisilla toimilla”.
Koko SORA-työryhmän mietinnön voi tiivistää seuraavanlaisesti:
“Sinut voidaan erottaa opiskelupaikastasi pysyvästi. Opiskelupaikkasi voidaan peruuttaa sairautesi tai mielenterveytesi takia. Sinut voidaan ilmiantaa nimettömästi ja joudut huumetestiin, josta kieltäytymisestä seuraa rangaistus. Joudut luovuttamaan yliopistolle potilastietosi.”
1984 – Orwell oli optimisti.
Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto on huolissaan vantaalaisten ja erityisesti länsi-vantaalaisten lähiterveyskeskuksista. Julkisesti on esitetty, että sekä Martinlaakson että Katriinan terveysasemat lakkautettaisiin ja hoito keskitettäisiin Myyrmäkeen. Katriinan terveysaseman lakkauttamisesta ei tosin ole edes sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä. Terveydenhuollon palvelujen siirtäminen yhä pidempien matkojen päähän ei pidemmän päälle ole edullista kenellekään.
Vantaa-sopimuksessa, joka on tehty valtuustoryhmien välillä, korostetaan palveluseteleiden tuovan ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon ahdinkoon. Mielestämme näin ei ole, vaan palvelut tulee tuottaa pääasiassa kunnan omana työnä ja palvelusetelit toimivat vain täydentävänä ratkaisuna. Tämä siksi että palvelusetelit eivät edistä kuntalaisten tasa-arvoista kohtelua, vaan ovat vain väline siirtää kuntalaisten verovaroja yrityksille. Palveluseteleiden käytössä korostuu kuntalaisen oma maksukyky ja ne, joilla ei ole varaa maksaa setelin ylittävää osaa kustannuksista, jäävät joko ilman palvelua tai saavat mahdollisesti huonompaa hoitoa kuin muut. Voidaankin kysyä, tarkoittaako palvelusetelin käyttöönotto vapautta valita vai vapautta maksaa enemmän?
Länsi-Vantaan Vasemmistoliitto on huolissaan myös kuntalaisten turvallisuudesta. Palvelusetelien tulo tuo mukanaan kymmeniä ja satoja yrityksiä, joita kunta on velvollinen valvomaan. Valvonta on vaikea toteuttaa kattavasti ja vaatii runsaasti henkilöstöresursseja. Ongelmia tulee tuottamaan myös hoidon jatkuvuus tai pikemminkin jatkumattomuus. Seteleillä kuntalainen saattaa ostaa joka kerta palvelun eri tuottajalta eikä tieto kuntalaisen tarvitsemasta avusta tai hoidosta välity palveluntarjoajalta toiselle. Ja kun ongelmat kasvavat suuriksi, joutuu kunta kuitenkin viime kädessä kantamaan vastuun ja maksamaan sen kalleimman laskun.
Länsi-Vantaan Vasemmistoliiton syyskokous 26.10.2009 vaatii Martinlaakson ja Katriinan terveysasemien säilyttämistä ja vastustaa kuntalaisen peruspalvelujen siirtämistä yritysten hoitoon palvelusetelijärjestelmää käyttäen.
Vantaan Sanomat julkaisi artikkelin pitkäaikaishoidon ongelmista ja se on herättänyt paljon keskustelua myös lehden keskustelupalstalla. Olen ilokseni huomannut, ettei syytökset ole kohdistuneet hoitavaan henkilökuntaan, vaan enimmäkseen resursseihin.
Mielestäni Seija Ojalan runo kuvastaa parhaiten omia tuntemuksiani asiasta:
Miksi juuri tätä työtä teen?
Hoivaan, hoidan ja huolehdin?
Siksikö, että leipää saisin,
lapseni ruokkisin? Vai siksikö,
että Sinulle avun toisin?
Molempia, ja molempi parempi.
Toisiamme tarvitsemme, Sinä ja minä.
Työssä näen ihanimmat ilos
ja suurimmat surut.
Tunteet liikkuvat.
Niin tiukasti elämässä kiinni.
Kyynelistä sumeat silmäski
kuivaan kirkkaiksi taas.
Aristavat haavasi huolella hoidan.
Tässä ajassa pysymisessä autan.
Kerron Sinulle,
mitä kello on,
mikä viikonpäivä, mikä vuosi.
Vie Sinä minut aikamatkalle
elämäsi sateenkaareen!
Tärkein, suurin salaisuutesi kerro!
Keka oli elämäsi valo,
hengittämäsi ilma, miltä tuntui
kulkea puoli metriä maanpinnan yläpuolella?
Kerro millainen oli
Sinun Vuosisatasi Rakkaustarina?
Pisimpään sen muistat.
– Seija Ojala, Miksi juuri tätä työtä teen?
Hoitajien työmaailmassa on nykyään vastakkain kaksi kättä. Toisessa kädessä on monille hoitajille tuttu kirosana – tuottavuus, tehostaminen, joka pitää sisällään kaikki kylmät arvot. Valitettavasti tehostaminen hoitotyössä ei tarkoita oman työnsä tekemistä paremmin, vaan enemmän työtä pienemmällä määrällä hoitajia. Toisessa kädessä meillä on inhimillisyys – hyvyys, läheisyys, läsnäolo, parantaminen ja hoiva. Näiden kahden arvon välillä hoitajat joutuvat tekemään työnsä.
Kuten runossa sanotaan:”Toisiamme tarvitsemme, Sinä ja minä.” Se tarkoittaa nimenomaan työskentelyä kolikon samalla puolella. Hoitajat tekevät parhaansa annetuilla resursseilla ja monet haluaisivat antaa vielä enemmän. Monilla osastoilla on tullut tutuksi lause:”Tehdään vain välttämätön.” Sitä on sanottu monina aamuina, kun on käynyt selville, miten huonosti sijaisia on saatu tai montako potilasta on tullut lisää.
Se välttämätön ei sisällä inhimillisyyttä. Se on arkea liukuhihnatyössä, tehdastyöläisen arkea, ilman välittämistä ihmisestä. Tähän tilanteeseen vanhushoito on ajettu Suomessa.
Tästä suosta pääsee vielä ylös
Vanhustenhoidon parantaminen on tahtotila ja sitä tahtoa nyt näyttäisi jälleen olevan kaikilla puolueilla. Ratkaisun eväät ovat helpot. Entiset vanhustyön suositukset muutetaan laiksi – Vanhustenhoitolaki, jonka pitäisi taata vanhuksille riittävän määrän koulutettua henkilökuntaa suhteutettuna osaston asiakasmäärään.
Vanhustenhoitolaki ei yksistään riitä, jollei meillä ole käsiä tulossa työpaikalle lisää. Puheissa vilahtelee maaginen luku – 15 000. Näin moni koulutettu hoitaja tekee muuta työtä, kuin hoitotyötä. He kaikki ovat valinneet jonkin muun ammatin hoitotyön tilalle. Minusta heidän paluuseensa hoitotyöhön ei voi luottaa. He ovat valintansa tehneet. Sen sijaan meidän on parannettava koulutusta, lisättävä koulutuspaikkoja sekä uudelleen suunniteltava koko koulutusjärjestelmä.
Tahtotila ratkaisee!
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne laitetaan uusiksi ensi vuoden alusta, kun YTV ja HKL yhdistyvät. Samaan aikaan on aloitettu puheet lippujen hinnoista sekä ruuhkamaksuista. Vantaan Sanomat haastatteli Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaa vihreiden Petteri Niskasta, jonka mielestä yksi tariffi olisi huono ratkaisu sekä kannatti samalla ruuhkamaksujen käyttöönottoa nopeasti. Niskasen mukaan matkan pituuden mukaan vaihtuva tariffi lisäisi ihmisten kiinnostusta hankkia asunto läheltä työpaikkaa.
Mielestäni kaikkein vihrein ratkaisu on saada mahdollisimman monta ihmistä käyttämään joukkoliikennettä. Siihen ei auta sekavuus lippujen hinnoissa tai ruuhkamaksut, vaan kiinteä taksa hyvällä kattavalla joukkoliikenteellä.
Petterin kuvailema ihmisten ohjautuminen asumaan lähelle työpaikkaa ei toteudu joukkoliikenteen maksuja säätämällä. Pääkaupunkiseudulla keskustassa työpaikkojen lähellä asuu yleisesti vain varakkaat, kun lapsiperheet ja muut heikommin toimeentulevat asuvat reuna-alueilla. Liikenteen pääsuunta on siis aamuisin reunalta kohti keskustaa ja päivisin keskusta reunoille. Nämä ihmiset tulisi siis saada käyttämään joukkoliikennettä, koska he käyttävät siitä suurinta volyymia. Se ei tule onnistumaan laskuttamalla heiltä enemmän yhdestä matkasta. Yksi hinta – yksi matka!
Ruuhkamaksuista on väännetty kättä suuntaan ja toiseen. Pääkaupunkiseutu on Suomessa poikkeuksellisen kallis alue elää. Vuokrat sekä tonttien hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin muualla Suomessa. Ruuhkamaksut lisäisivät pääkaupunkiseudun eriarvoisuutta. Ruuhkamaksut myös osuisivat pahasti lapsiperheisiin, kenellä ei välttämättä ole mahdollisuutta kodin-päiväkodin-työn -yhteensovittamiseen joukkoliikennettä käyttäen. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii nimittäin tällä hetkellä kunnolla vain ydinkeskustassa ja ratojen läheisyydessä. Poikittaisliikenne Vantaalla sekä Vantaalta Espooseen on lähinnä vitsi.
Ruuhkamaksut voisivat tuoda apua tuon verkon kehittämiseen, mutta näin itse reuna-alueella pääkaupunkiseudulla elävänä menisi todella kauan hyvien verkkojen rakentamiseen. Nykyiseltään minulta menisi 1½ tuntia suuntaansa töihin mennessä. Autolla selviän 25 minuutilla. Arvostan vapaa-aikaani ja perhettäni niin paljon, etten edes harkitse liikkumista julkisilla.
Perinteiset Tikkurilan maalaismarkkinat järjestetään tulevana viikonloppuna 3.-4. lokuuta. Vantaan Vasemmistoliitto on myös tapahtumassa vahvasti mukana kahdella eri teltalla, toinen kaupungintalolla ja toinen Tikkurilan torilla.
Olen itse paikalla molempina päivinä kello 10-14 Lauri Lairalan aukiolla (Apteekkia vastapäätä tien toisellapuolella). Valtuustoryhmän puheenjohtaja Kati Tyystjärvi on seuranani monien muiden vasemmistoliittolaisten kanssa. Tule tapamaan ja keskustelmaan Vantaa-sopimuksesta sekä muista ajankohtaisista asioista!
Vantaa sopimuksen myötä Vantaan kaupungilla aloitetaan laaja selvitys palvelusetelistä ja sen käyttöönotosta laajalla akselilla sosiaali-ja terveyspalveluita. 1.6.2009 voimaan tullut palvelusetelilaki sallii setelin käytön monissa eri kohteissa ja sitä myydäänkin kansalle vapautena valita. Todellisuudessa tämä vapaus valita tuo myös vapauden maksaa enemmän samasta palvelusta.
Vanha palvelusetelilaki vastaan uusi
Vanhan lain palvelujen hinnoitus oli sidottu kunnan asiakasmaksuihin. Palvelusetelin käyttö ei maksanut asiakkaalle enempää kuin kunnan omatuotanto. Nyt asiakasmaksut on täysin vapautettu. Asiakkaan kustannukset nousevat palvelusetelin myötä, koska asiakkaat joutuvat maksamaan erotuksen palvelunhinna ja palvelusetelin arvon välillä. Jo tämä ajaa asiakkaita hyvin eriarvoiseen asemaan. Toiset pystyvät maksamaan ekstraa palvelusetelin päälle ja näin saavat mahdollisesti paremman palvelun. Tämä luo kaksiportaisen järjestelmän ennen tasa-arvoiseen järjestelmään.
Uuden palvelusetelilain taustalla onkin, mitä ilmeisemmin, halu saada nopeasti enemmän käyttäjiä yksityiselle sektorille ja samalla heikentää kunnan omaa tuotantoa, joka on jostain syystä suuri punainen vaate porvarihallitukselle. Vaikka palvelusetelilain mukaan asiakas saa kieltäytyä palvelusetelin käytöstä ja kunnan on silloin järjestettävä tämä palvelu muuten, niin eihän se tarkoita, että palvelu olisi silloinkaan kunnan omaa tuotantoa.
Uhat kuntalaisille
Kuntalaisille palvelusetelin käyttöönotto tuo monia uhkatekijöitä.
1) Kuntalainen itse palvelun vertailija ja tilaaja
Kävin mielenkiinnosta katsomassa Jyväskylän kaupungin palveluseteliohjeita, josta löysin linkin palvelusetelillä palveluja tarjoaviin yrityksiin. Otin kaksi samanlaista palvelua tuottavaa yritystä, joiden hinnoitus on seuraavanlainen:
Yritys X:
“Yrityksemme on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Palveluseteliasiakkaille kotipalvelun, lastenhoidon, omaishoitajien sijaispalvelun ja siivouspalvelun hinta on seuraava: ma-pe klo 6-21 25e/h. Muina aikoina 47e/h. Kotisairaanhoidon hinta: ma-pe klo 6-21 28e/h. Muina aikoina 47e/h. Lyhin veloittamamme aika on 60 min. Laskutamme matkakorvaukset seuraavasti: 0,45e/km.”
Yritys Y:
“Yritys on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Kotipalvelun, lapsiperheiden palvelun, kotisairaanhoidon ja omaishoitajien sijaispalvelun hinnat palveluseteliasiakkaille ovat arkisin klo 7-18 30 e/h, klo 18-21 35 e/h ja klo 21-07 43,80 e/h. Lauantaisin klo 7-21 39 e/h, sunnuntai ja pyhät klo 7-22 69 e/h. minimi laskutusaika on 1 tunti. Laskutamme matkakorvaukset yli 10 km matkalta 0,45 e /km (Lähtöpiste Jyväskylän keskusta).”
Molemmat yritykset siis lupaavat tehdä saman palvelun. On kotipalvelua, lapsiperheiden palveluja, kotisairaanhoitoa sekä omaishoidon sijaispalvelu. Nyt asiakkaan on itse valittava kumman näistä palveluista valitsee. Toinen on kalliimpi, mutta tarjoaako sitten enemmän vai samaa? 84-vuotias Hulda-mummo nyt ei muutenkaan ole varmasti saanut koko sivustoa edes auki saatikaan osannut hakea sieltä oikeata palvelua. Kuka hänen puolestaan sitten valitsee palvelut?
Kunnille on annettu myös valta päättää, miten suuria palvelusetelejä he jakavat. Tämä taas aiheuttaa kuntien välill selvää epätasa-arvoa. Toisilla kunnilla on varaa maksaa suurin osa palveluista, kun taas toisissa asiakkaalle tulee lankeamaan huomattavasti isompi maksu.
On myös otettava huomioon, ettei palvelusetelin käyttö kartuta maksukattoa. Mikä taas sekoittaa täydellisesti meidän nykyisen maksukattojärjestelmän.
2) Julkinen palvelu heikkenee
Kun yksityinen puoli puskee rajusti kunnan normaalille puolelle, niin se tulee väistämättä tarkoittamaan julkisen palvelun heikkenemistä. Henkilökuntaa vähennetään, palveluverkon peittävyyttä lasketaan, mitä käy niille joilla ei ole varaa maksaa palvelusetelin päälle palvelusta?
3) Valvonta ja seuranta sekä hoidon jatkuvuus
Kunnan tehtäviin jää kuitenkin palvelujen seuraaminen sekä valvonta. Kun yritysten määrä nousee yli sadan, niin miten valvonta tullaan toteuttamaan? Pistokokein toteutettava valvonta olisi kaikkien tehokkainta, mutta varmasti mahdotonta suurten määrien kohdalla. Samalla myös pitää valvoa, ettei yritykset myy palvelusetelin ohi palveluja, koska se ei kuulu palvelusetelilakiin.
Hoidon jatkuvuus on myös todella suuri ongelma. Jo nyt pelkästään kuntien välillä yhteensopimattomat tietojärjestelmät aiheuttavat ongelmia. Tähän soppaan kun lisätään kymmeniä palveluntarjoajia erilaisin tietojärjestelmin, niin mistä asiakkaan hoitoa koskevat tiedot saadaan kriisin kohdalla?
Palvelusetelijärjestelmä tulee uudistamaan Suomen terveydenhoitoa. Se on varma. Tuoko se lisää valinnan vapautta? En tiedä. Tuoko se lisää maksuja terveydenhoidon asiakkaille? Se on varma.