Helsingin IFK:n kannattajana on tottunut joka vuotiseen farssiin. Tänä vuonna farssi alkoi jo ennen kautta, kun päävalmentaja Petri Matikainen vetääntyi Venäjällä ennen kauden alkua. Pikakomennuksen ruotuun sai Pasi “Soppa” Sormunen, jonka kausi alkoi suuria otsikoita herättäneellä pelillä Ilmalan Jokereita vastaan. Sormusen johdossa IFK ei saanut missään vaiheessa peliään kuntoon.
Helsingin IFK:n peräsimessä ei pärjätä pelkällä koulupuvulla ja hyvillä tavoilla. Joukkue on tuulisin paikka koko SM-Liigassa. Mitä tahansa IFK tekee siitä kirjoittavat lehdet sekä fanit. Stadin valot ovat häikäisseet monet yrittäjät. Nyt penkin taakse ei ole tulossa kuka tahansa, vaan yksi Suomen kovimmista valmentajista, jääkiekkoleijona numerolta 142, Raimo Summanen.
Summasen valmentajaura on synnyttänyt paljon otsikoita. Helsingin IFK:ssa kaudella 1997-1998 Summanen saavutti valmentajana ensimmäisen Suomenmestaruuden. Tämä kausi on jäänyt monella fanille mieleen parhaimpana joukkueena kautta aikojen. Termi aina ja sattuu ja tapahtuu kuvastaa parhaiten kautta 1997-1998. Summanen onnistui voittamaan toisen mestaruuden Ilmalan Jokerien peräsimessä kaudella 2001-2002.
Summanen on myös valmentanut Suomen maajoukkuetta hyvällä menestyksellä luotsaten joukkueen toiselle sijalle maailmancupissa 2004. Pian turnauksen jälkeen Summanen kuitenkin erotettiin joukkueesta erimielisyyksien johdosta. Tästä alkoikin Summasen korpivaellus, joka johti jokaisessa joukkueessa irtisanomiseen. Summanen on ehtinyt toimimaan urheilutoimenjohtajana Espoon Bluessissa (erotettiin), valmentajana sveitsiläisessä Rapperswilissä (erotettiin) sekä KHL:ssä Avangard Omskissa (erosi).
Nyt Raimo Summanen palaa kotiin. Summasen tehtävä ei missään nimessä ole helppo. Joukkueen sisällä on ollut helposti nähtävä auktoriteettiongelma ja joukkueen pelityyli ei ole selkiytynyt missään vaiheessa kautta. IFK:n ainoa vahvuus on SM-Liigan paras maalivahtipeli Joni Ortion kautta, myös joukkueen puolustus on toiminut. Kautta ei ole paljon jäljellä, mutta toivottavasti Summanen onnistuu ja nostaa Suomen legendaarisimman joukkueen ylös kadotuksen laaksosta.
Yksi asia on varma, Summanen ei tule sokaistumaan Stadin kirkkaissa valoissa.