Jalkapallossa on myös vakavia eettisiä ongelmia. Suurimmat niistä kärjistyvät lauseen lapsilta lapsille ympärille. Osa jalkapalloista on edelleen lapsityövoimalla tuotettuja. Ongelmat jalkapallotehtaissa ei rajoitu myöskään lapsityövoimaan, vaan myös muissa tehtaissa on suuria ongelmia.

ILRFn (International Labour Rights Forum) tekemässä haastattelututkimuksessa Intiassa, Pakistanissa, Thaimaassa sekä Kiinassa selvisi, ettei minkään urheiluvarusteita myyvän yhtiön toiminta kestä kriittistä tarkastelua. Suurimpina ongelmina oli massiivisen pätkätyövoiman käyttö, jopa 21 tuntiset työvuorot, lapsityövoiman käyttäminen sekä alle minimitason oleva palkkataso.

ITGLWF (The International Textile, Garment and Leather Workers Federation) vaatii FIFAlta toimintaan ryhtymistä:”Näitä olosuhteita ei voi yksinkertaisesti hyväksyä”, sanoo Patrick Itschert ja jatkaa:”FIFAn on ryhdyttävä käytännön tekoihin, että kaikkien jalkapallojen tuotantoon osallistuvien ihnmisoikeuksia kunnioitetaan.”

Vaikka suurimmalla osalla jalkapallotehtaista on FIFAn lisenssi ja osalle on jopa myönnetty SA8000 tai Reilun kaupan -sinetti, niin se ei takaa jalkapallon eettisyyttä. Valvonta ei pysty pysymään perässä, kun tuotantoketjuja on ulkoistettu runsaasti koteihin sekä pätkätyöläiset vaihtuvat usein.

Toivottavasti suurimmat jalkapallovarusteita valmistavat yhtiöt lähtevät kampanjaan eettisempien jalkapallojen puolesta ja samaan haasteeseen vastaa myös FIFA, joka lisenssejä myöntää. Minulle itselleni ei tekisi tiukkaa maksaa jalkapalloista kovempaa hintaa, jos ne olisi valmistettu eettisemmin. Jalkapallot on nykyään niin kestäviä, että yhdellä pallolla on meilläkin hyvin aktiivisesta käytöstä huolimatta potkittu reilu kaksi vuotta. Valitettavasti tässä tapauksessa kuluttajat eivät voi ohjata toimintaa suosimalla eettisiä palloja, koska niitä ei yksinkertaisesti ole.