Monikulttuurinen hanami Roihuvuoressa – kuvareportaasi

Tänään vietettiin hanamijuhlaa Roihuvuoren kirsikkapuistossa, joka tunnetaan myös nimellä Porolahden kenttä. Hanami on alkuperältään japanilainen juhla, joka kirjaimellisesti tarkoittaa kukkien katselemista. Juhla on saanut alkunsa noin 700-luvulla Nara-kaudella.

Hanami on Japanin yksi tärkeimmistä vuotuisista juhlista. Sen ajankohta sijoittuu eri puolilla Japania eri aikaan kirsikkapuun lyhyestä kukinnasta johtuen. Etelä-Japanissa juhlaa vietetään maaliskuun alussa ja Hokkaidossa Hanamia vietetään vasta toukokuun aikana. Suosituimpana paikkana pidetään Yoshinovuorta, jonne on istutettu yli 100 000 kirsikkapuuta. Yhtiöiden uusimmat työntekijät joutuvat menemään varaamaan paikkoja yritysjohdolle jo edellisenä päivänä ja viettävät näin yön yli kirsikkapuiden varjossa. Alunperin kirsikkapuu ei ole japanilainen laji, vaan se tuotiin Himalajalta n. 300-luvulla Japaniin.

Hanamissa ylistettyyn kirsikankukkiin, sakura, liittyy Japanissa paljon tarinoita. Monet samurait, sotilaat sekä rikolliset käyttivät kirsikankukkaa tunnuksenaan. Se kuvasti elämän lyhyyttä ja sen päättymistä täydessä loistossa. Tämä viittaa kirsikankukkien kukintaan, jossa kukat eivät itsessään kuidu vaan putoavat maahan täydessä loistossaan. Kukka on myös ollut naiseudun symboli – herkkä ja kaunis kukka, joka kukkii hetken ja sitten kunnes putoaa maahan kuihtumaan.
Roihuvuoressa hanami valitettavasti myöhästyi kirsikankukkien kukinnasta ja suurin osa kukista oli jo ehtinyt pudota. Puissa oli vain muutamia kukkia jälellä. Tapahtuma oli kuitenkin onnistunut. Japanilaista kulttuuria esiteltiin tanssien, laulaen, syöden, maalaten sekä taistellen. Monet kävijät olivat myös pukeutuneet tapahtumaa varten.

Seuraavaksi lupaamani kuvareportaasi.

Tapahtuma alkoi Helsingin kendoseuran, ki-ken-tai-icchi, esityksellä:

Vastustajaa kunnioitetaan ennen ottelua

Kendonäytös oli vauhdikas ja osumia tuli

Osuma käteen, ennen vastustajan miekan osumista päähän. Miten olisi oikeilla miekoilla käynyt?

Seuraavaksi esitys oli japanilaista klubitanssia, paraparatanssia. Parapara on laajalle levinnyt, mutta Suomessa pienelle huomiolle jäänyt tanssimuoto. Paraparalle on tyypillistä, ettei tanssijat käytä paljoa tilaa, vaan tanssivat paikallaan käyttäen vahvasti käsiä sekä jalkoja. Paraparatanssijat tulivat FinnPARAnoids-tanssiseurasta.

Hanamitanssissa käytetään vahvasti käsiä

Paikalla oli kaksi paraparatanssijaa.

Kolmantena esityksenä nähtiin budolajiesitys, jossa Marco Plato oppilaineen esiintyi. Esityksessä esiteltiin erilaisia aseettomia sekä aseellisia puolustuslajeja. Vauhtia esityksestä ei puuttunut.

Karate-esitykseen kuului tietenkin kata

Aseettomassa itsepuolustuksessa esiteltiin, miten vastustaja lentelee

Miekka vastaan sirppi ja surujin

Miekka oli oikeasti terävä

Ilmojen halki käypi samurain tie

Osuma ja katsojat saivat väistellä lentäviä päreitä

Myös osa kävijöistä oli pukeutunut juhlaan kuuluvasti:

Värikästä vaatetusta

Lisää värikkyyttä

o

Tuuletusta tarvittiin, koska ilma oli kuin morsian

Asu oli vapaa, mutta pakollinen

Vaikka pääosanesittäjä, eli kirsikankukka, oli jo tältä vuodelta luovuttanut, niin kaunis auringon paiste ja lämpö korvasi paljon:

Vielä pari kukkaa oli kiinni kirsikkapuussa

Aurinko paistoi koivujen läpi

Tapahtuma oli hauska ja mielenkiintoinen. Esitysten lisäksi paikalla myytiin japanilaista ruokaa, mangaa sekä japanilaisia esineitä. Kävijät saivat myös mennä kirjoituttamaan nimensä kanjeille, jotka kirjoitettiin kauniille paperille. Minun perheeni nautti kauniista päivästä ja kivasta kokemuksesta, jota väritti tapahtuman kulttuurianti. Ensi vuonna uudestaan!

Otsolla riitti ihmeteltävää