Wikipedia määrittelee positiivisen syrjinnän suhteellisen tiukasti. Koko käsitettä on laajennettava Jakomäkeläisestä uimahallivuorosta koko yhteiskuntaa koskevaksi. Suomalainen yhteiskunta perustuu positiviiseen syrjintään.

Hyvänä esimerkkinä voidaa pitää lasten asemaa Suomessa. Lasten asema on turvattu laajoilla asetuksilla, joilla ehkäistään esimerkiksi lasten käyttämistä työvoimana. Lapsille taataan myös maksuton terveydenhuolto sekä maksuton koulutus. Lasten oikeudet ovat positiivista syrjintää, joilla annetaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvät eväät aikuisuuteen ja yhteiskunnan osaksi.

Myös vammaisten kohdalla Suomessa on paljon positiivista syrjintää. Vammaisille on järjestetty omia sopeutettuja opiskelumuotoja sekä heille on tarjolla vain vammaisille tarkoitettuja työpaikkoja. Osa vammaisista pääsee suoraan peruskoulun jälkeen eläkkeelle. Vammaisten hyvä kohtelu on siis positiivista syrjintää.

Eläkeläisten oikeus olla tekemättä työtä ja nauttia eläkettä on myös positiivista syrjintää. Monet heistä ovat vielä työkuntoisia, kun jäävät eläkkeelle. He pääsevät nauttimaan eläkevuosista työuran päätteeksi. Toiset tosin jo jopa 30 vuoden iässä nauttivat reilua eläkettä, mutta sehän on vain osa tätä positiivista syrjintää.

Suomi siis perustuu positiivisille syrjinnällä ja hyvä niin! Me kaikki olemme jossain kohtaa nauttineet osamme tästä syrjinnästä ja tulemme myös tulevaisuudessa nauttimaan. Hyvinvointimme on rakennettu positiivisen syrjinnän varaan.

Tässä bloggauksessa on tarkoituksella laajennettu positiivinen syrjintä käsittämään koko yhteiskuntaa sekä sen toimia.