Espoossa rakennetaan Iisakin sairaalaa

Puolarmetsän sairaala sijaitsee Olarin vieressä keskellä ei mitään. 70-luvulla rakennetun sairaalan ensimmäinen osa on odottanut kaveria jo yli 30 vuotta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Puolarmetsä II piti rakentaa välittömästi ensimmäisen osan valmistuttua. Toisin kuitenkin kävi, ja sairaala nytkähti käyntiin nykyisessä muodossaan.

90-luvulla innostuttiin jälleen Puolarmetsän sairaalan laajennusosasta. Järjestettiin arkkitehtikilpailut, ihmiset kokoustivat tuntikausia suunnitteluryhmissä ja lopulta haudattiin koko hanke vähin äänin. Rahaa oli palanut jo tässä kohtaa, mutta todellinen farssi odotti vielä itseään. 

Tragikoomisuuden piirteet saava sairaalasuunnitteluhanke käynnistyi jälleen 2009, kun Espoon valtuusto päätti rakentaa jälleen kerran Puolarmetsän sairaalan laajennuksen. Vanhat suunnitelmat olivat kuulemmat toimimattomia, joten päädyttiin jälleen kerran järjestämään uusi arkkitehtikilpailu. Nyt voittajaksi nousi orkidea-malli, jonka piti olla maailman modernein sairaala. 

Orkidea-mallia ruvettiin jatkokehittämään sadoissa eri suunnitteluryhmien kokouksissa. Sairaala haluttiin rakentaa elinkaarimallilla, jossa rakennuttaja vastaa rakennuksesta 25 vuotta. Ongelmat alkoivat heti kilpailutuskierroksella, kun kaikki rakennuttajat vetäytyivät hankkeesta. Puolarmetsä II “Orkidea” jäi rakentamatta.

Nyt Espoo on päättänyt jälleen rakentaa Puolarmetsän laajennusosan. Se tullaan rakentamaan Jorvin sairaalan viereen n. 200 paikkaisena. Sairaalan koko ja käyttötarkoitus ovat molemmat supistuneet minimiin. Lisäksi sairaala aukeaisi vasta vuonna 2018, kun se toimisi vuodet 2016-2018 Jorvin sairaalan väestötiloina tämän mennessä peruskorjaukseen.

Espoo on rakentanut Puolarmetsän laajennusosaa kuin Iisakin kirkkoa. Samalla kun sairaala säästää erilaisilla tavoilla ovat johtajat sekä päättäjät laittaneet miljoonia menemään. Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut kantavansa vastuun niistä miljoonista, jotka espoolaiset veronmaksajat ovat menettäneet värikkään rakentamattoman sairaalan historian aikana. Espoolaisena päättäjänä kysyisin tämän vastuun perään, vai onko asia jo päätetty haudata hiljaisesti arkistojen kätköihin?