Arvoisat hallituspuolueiden puheenjohtajat, sote-uudistuksen kolme kapellimestaria, yksinkertaisena miehenä haluan kysyä teiltä yksinkertaisen kysymyksen: Miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta voi leikata kolme miljardia inhimillisesti?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomi käyttää vuosittain 19,5 miljardia euroa terveydenhuollon kustannuksiin. Tästä rahasta suurin osa menee erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Seuraavaksi eniten ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoitoon sekä perusterveydenhuoltoon.
Erikoissairaanhoidon menoista valtaosa menee vanhenevan väestön hoitamiseen, kuten seuraavasta esimerkistä Oulun kaupungin osalta pystyy helposti toteamaan. Luvut ovat erikoissairaanhoidon kustannuksia asukasta kohden Oulussa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto)
Taulukosta näkee selvästi, että vanheneva väestö ei pelkästään käytä rahaa kotiin vietäviin palveluihin sekä pitkäaikaishoitoon, vaan käyttävät moninkertaisesti enemmän rahaa myös erikoissairaanhoidon kustannuksista verrattuna työikäiseen väestöön.
Saman pystyy myös toteamaan THL:n selvityksestä:
Kustannukset alkavat nousta jo lähestyttäessä eläkeikää ja varsinainen piikki lähtee liikkeelle noin 80 vuoden iästä lähtien. Kustannuksissa on kaikki terveysmenot ikäluokittain.
Kun taas katsoo Suomen väkiluvun ennustetta, niin on helppo nähdä se valtava paine, mikä tulee kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
| Väkiluku | Ikä | |||
| 0–14 | 15–64 | 65– | ||
| 1 000 | % | |||
| 2020 | 5 595 | 16,2 | 61,2 | 22,6 |
| 2030 | 5 769 | 15,3 | 59,1 | 25,6 |
| 2040 | 5 861 | 14,8 | 58,9 | 26,3 |
| 2050 | 5 914 | 14,6 | 58,1 | 27,3 |
| 2060 | 5 979 | 14,3 | 56,9 | 28,8 |
OECD:n mukaan Suomen nykyinen sote-malli ei ole kustannuksiltaan tehoton. Monet kunnat ovat pystyneet tehostamaan toimintaansa niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eivät ole nousseet vanhusväestön kasvusta huolimatta. Tällainen tehostaminen ei valitettavasti näy kustannussäästöinä, vaikka sitä se kuitenkin on.
OECD:n vertailussa Suomi on hyvinkin tehokas hoitamaan väestöään:
Ostovoimapariteetilla korjatut terveydenhuollon julkiset käyttömenot/asukas olivat Norjassa 93, USA:ssa 63, Tanskassa 49, Ruotsissa 60 ja Islannissa 15 prosenttia suuremmat kuin Suomessa vuonna 2013.
Yksinkertaisena ihmisenä haluankin kysyä teiltä arvoisat päättäjät. Miten ja mistä tuo kolmen miljardin euron leikkaus toteutetaan? Mitä palveluita te aiotte leikata ja miten me jatkossa hoidamme vanhenevan väestömme inhimillisesti niukkenevilla resursseilla?
Ystävällisin terveisin,
Teemu Hiilinen
Huolestunut lähihoitaja
Pääluottamusmies