Kun vuonna 1910 kansainvälinen naisten konferenssi päätti aloittaa kansainvälisen naistenpäivän perinteen elimme täysin eri maailmassa. Tuolloin ensimmäistä kertaa naiset lähtivät ajamaan tasavertaisia oikeuksia miesten kanssa. Ensimmäisenä listalla oli oikeus äänestää.

116 vuodessa on kuljettu pitkä matka ja taistelut naisten oikeuksien puolesta on kannattanut täällä kotimaassamme:

1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta
1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin
1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta
1937 – Äitiysavustuslaki
1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista
1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein
1962 – Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samasta työstä
1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä
1970 – Työsopimuslaki kieltää syrjinnän
1973 – Päivähoitolaki tulee voimaan
1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma
1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu
1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan
1986 – Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi
1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)
1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)
1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1990 – Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1995 – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu
1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa
1996 – Alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon
2000 – Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin
2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus
2015 – Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017)

On todella vaikeata uskoa, että sukupuoleen perustuva syrjintä kiellettiin vasta 20 vuotta sitten lainsäädännöllä ja vasta 50 vuoden ajan on samasta työstä pitänyt maksaa sama palkka riippumatta sukupuolesta.

Minulle ja monelle muulle nykyisen sukupolven edustajalle nämä ovat niin itsestäänselvyyksiä. Jokaisen muutoksen eteen on kuitenkin jouduttu tekemään omana aikakautenaan töitä, välillä jopa uhrauksia.

Nyt näiden oikeuksien eteen on jälleen tehtävä töitä ja muiden naisvaltaisten alojen oikeuksien puolesta on taisteltava.

Kilpailukykysopimus (os. yhteiskuntasopimus) kohdentuu kaikkein voimakkaimmin julkisille naisvaltaisille aloille. Siellä joudutaan kantamaan suurin vastuu huonoista päätöksistä, mitä Suomessa on viimeisten porvarihallitusten aikana tehty. Se ei ole oikein.

Mahdollisesti tulevilla liittokierroksilla on pystyttävä saamaan muutosta hallituksen toimiin. Meidän oikeuksien puolesta on jälleen taisteltava.

Proletaarien on aika jälleen yhdistyä.