PerusSuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala jätti vähän aikaa sitten lakialoitteen, jolla aiotaan päättää ihmisten pukeutumisesta Suomessa. Saarakkala kokee itse, että täysin hunnutettu nainen on alistettu käyttämään huntua ja ei käytä huntua omasta tahdostaan. Joidenkin kohdalla asia voi olla näin.

Useissa muslimikulttuureissa on tyypillistä käyttää jonkinlaista huivia, kaikissa näin ei kuitenkaan ole. Huiveja on useita erilaisia, joista kaikkein peittävin on burka. Saudi-Arabiassa yleisesti käytetty huivi on nimeltään abaya, joka ei suurelti eroa niqabista. Kaikkein yleisimmin käytetty huivi on hijab, mikä peittää lähinnä vain hiukset ja jättää kasvot täysin avoimeksi. 

Burkan käytöstä on keskusteltu paljon, koska se on hyvin näkyvä osa sellaista kulttuuria, mitä Suomessa ei ole ollut. Burkan käyttöön liittyy alistamista, mutta kaikki eivät sitä kuitenkaan pakosta käytä. Esimerkiksi Ranskassa on päätetty lain kautta rajoittaa kulttuurillista pukeutumista, mikä sinänsä on aina arveluttavaa. Laki sinällään on kuitenkin hyvin laadittu. Burkan käyttäjä saa korkeintaan sakkorangaistuksen tai kurssituksen ranskalaisesta kulttuurista. Mikäli burkan käyttöön liittyy pakottamista on luvassa jopa 15 000 euron sakko sekä vuosi vankeutta alistajalle.

Rangaistuksen antaminen alistamisesta on oikein, mutta pelkona tässä on naisten jääminen täysin kodin seinien sisään jatkossa. Sitä pitäisi välttää. Vaikka en pidä Ranskan tavasta määrittää lailla ihmisten pukeutumisesta kunnioitan toki heidän oikeuttaan rajata kulttuurin ominaispiirteitä lailla. Ainoastaan lakien pitäisi kulttuureja rajata ja nyt sellainen on tehty.

Ranskassa kieltoa on kierretty monilla eri tavoilla. Naiset ovat esimerkiksi askarrelleet huivin, jonka voi nopeasti irroittaa kasvojen edestä poliisin kohdalla ja kiinnittää takaisin. Suosittua on myös käyttää sallittua huntua, johon on lisätty aurinkolasit sekä huivi. Nämä molemmat ratkaisut ovat sallittuja.

Suomessa raaseporilaisessa koulussa otettiin jo kolme vuotta sitten kantaa hijabin käyttöön koulussa. Silloin sivistyslautakunta päätti, ettei hijab riko koulussa olevaa päähinekieltoa ja salli hijabin käytön. Mikä oli hyvä ratkaisu. Vaikka hijab on myös osa näkyvää kulttuuria liittyy sen käyttöön huomattavasti vähemmän alistamisen merkkejä kuin burkaan. Myös sairaalamaailmassa on nykyisin yleistynyt hijabin käyttö, jotka hygieniasyistä ovat työnantajan järjestämiä. Monet käyttävätkin tätä huivia ns. piraattimallina hiusten päällä, vain harvoilla se kiertää aina kaulalle asti.

Myös karjalaiseen kulttuuriin on tiiviisti kuulunut huivien käyttäminen. Se näkyy vielä monen vanhuksen joka päiväisessä elämässä. Sairaalassa monet eivät suostu riisumaan huivia edes nukkumaan mennessä, vaan sen on oltava päässä kokoajan. Karjalaisessa kulttuurissa huivi laitettiin päähän naimisiin mentäessä, kuten vanha kansanlaulu kertoo:”Käytä vielä viikon villapäänä, kaunoisena kassapäänä. Luulet että huntu huolet viepi, palmikko pahaisen mielen.”

Suomi on monikulttuurinen maa, jossa jokaiselle ihmiselle tulee antaa mahdollisuus toteuttaa oma kulttuuriaan Suomen lakien rajoissa. On kuitenkin totta, että osa kulttuureihin liittyvistä traditioista ovat Suomen lakien vastaisia. Suomen lain kuuluukin olla se tekijä, mikä rajaa kulttuureja. Esimerkkinä voidaan pitää eräissä kulttuureissa yleistä naisten ympärileikkausta, mikä on Suomen laissa kielletty, vaikka se kuuluu osana tiettyjen ihmisten kulttuuriin. Näin laki määrittää kulttuurin raamit. On kuitenkin muistettava länsimainen oikeuskäsitys, joka pääsääntöisesti lähtee aina yksilön oikeuksista sekä velvollisuuksista eikä ryhmän oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tämän lain säätämisen kanssa tuleekin miettiä tarkaan ovatko yksilön oikeudet pukeutua haluamallaan tavalla tärkeämmät kuin ryhmän oikeudet rajoittaa yksilön oikeutta. Mielestäni yhteiskunnan ei tulisi rajoittaa ihmisten pukeutumista oman kulttuuritaustansa mukaisesti.