Tehostaminen, sanana tuo saa minut näkemään sinistä. Lähihoitajana olen tullut hyvin tutuksi tämän sanan kanssa. Tehostaminen terveydenhoidossa ei tarkoita oman työn tekemistä paremmin tai palvelujen parantamista lisäämällä henkilökuntaa. Suomessa tehostaminen tarkoittaa vain ja ainoastaan enemmän työtä vähemmällä henkilökunnalla.

Oli mielenkiintoista lukea Niko Rinnan bloggaus Nuori pää, vanhat jalat. Blogissaan Rinta ihmettee, missä olivat kaikki hoitajat, kun isänsä kaipasi apua. Heidät oli tehostettu. Rinta tosin löysi heidät kansliasta “juoruamasta” ja samalla ei omien puheiden mukaan syyllistä hoitajia.

Hoitajan työ on monipuolista työtä. Siihen liittyy välittömän hoitotyön lisäksi kirjaamisen velvollisuus. Jokainen lääke, hoitotoimenpide, jatkosuunnitelmat, ravat, barhetlit jne. pitää tehdä. Kun yhdellä hoitajalla vuorosta riippuen on viidestä 20 potilasta, niin kirjaaminen vie aikaa. Myös raportointi seuraavalle vuorolla on tärkeätä. Mahdolliset voinnin muutokset, lääkityksen  muutokset jne. Pitää kertoa seuraavalle vuorolle.

Nyt tehostamista on lisätty. Ei palkata sijaista, jos sijaisuus kestää alle neljä päivää, uusia toimia ei täytetä. Pitää vain pärjätä. Tämä näkyy palvelun laadussa ja siitä ei kannata valittaa hoitajille. He tekevät jo nyt todella raskasta työtä ja tulevaisuudessa taakkaa vielä lisätään.

Voitaisiinko joskus tehostaa oikein, eli lisäämällä henkilökuntaa ja parantamalla palvelua?