Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.
Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.
Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.
Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.
Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa.
Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.
Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.
Tämäkin on hyväksytty.
Hallitus käyttää sopivasti “Eikö kukaan ajattele lapsia” -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Teemu Hiilinen
Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti “Eikö kukaan ajattele lapsia” -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Tästä bluffista on vain katsottava läpi.