“Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus” Näin kirjoitti Paavali korinttolaisille ensimmäisessä kirjeessään. Kyseinen raamatun kohta on varmasti yksi raamatun lainatuimpia. Se myös yleisesti luetaan vihkimisissä. 

Sanan avioliitto ensimmäinen osa avio juontaa juurensa germaanisesta lainasanasta ava, joka tarkoittaa julkista. Alunperin avioliitto on tarkoittanut siis julkista liittoa, liittoa joka on tehty kaikille tiedettäväksi. Tähän viittaavat myös Suomessa yleiset kuulutukset, joissa ihmiset kuulutetaan liittoon sekä myös jotkut korostavat tätä kustantamalla itselleen lehteen ilmoituksen. Sana avioliitto ei siis ole erikseen “pyhä” tai määrittele liittoa miehen ja naisen väliseksi liitoksi.

Vielä 1300-luvulla Euroopassa, sekä katolisen että ortodoksisen, kirkon piiriin kuului vihkiä miehiä ns. ystävyysliittoon. Näitä liittoja pystyi vertaamaan suoraan homoliittoon, koska tiedettävästi liiton oikeudet ovat olleet samat kuin avioliitoilla kyseisenä aikana. Nämä liitot ovat olleet siis julkisuusliittoja – avioliittoja.

Paavali on kiteyttänyt rakkauden hyvin myös roomalaiskirjeessään, jossa hän jopa vallankumouksellisesti haastaa Vanhan testamentin käskyt ja alistaa ne rakkauden alle:”Käskyt “Älä tee aviorikosta”, “Älä tapa”, “Älä varasta”, “Älä himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain. ” Paavalin mukaan rakkaus on käskyistä suurin.

Myös Jeesus puhuu rakkaudesta uutena käskynä Johanneksen mukaan:”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.”

Homoliitoissa on ensisijaisesti kyse rakkaudesta. Rakkaudesta toista ihmistä kohtaan. Kuka pystyy tuomitsemaan kahden ihmisen rakkauden huonommaksi kuin omansa? Siitä tässä on kyse – rakkaudesta.