Nykyinen huumausainepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään Suomessa huumausainerikollisuutta, huumausainekuolleisuutta tai huumausaineiden käyttöä. Vaikka Suomi ei syrjäisen sijainnin ja pienten populaatiokeskittymien johdosta ole kovinkaan houkutteleva maa huumausainerikollisuudelle, niin huumeiden käyttö, niistä johtuvien rikosten määrä sekä huumausainekuolemat ovat tilastojen valossa vain vähän alle eurooppalaisen keskitason. 

Portugalissa yli kymmenen vuotta sitten päätettiin “laillistaa” huumeiden käyttö. Ennen laillistamista veikattiin Lissabonin muuttuvan Euroopan huumepääkaupungiksi, johon suuntautuisi vahva huumausaineturismi sekä huumausongelmat kasaantuisivat äärimmäisiksi. Molemmat väittämät osottautuivat vääriksi. Nyt Portugali on yksi harvoista Euroopan maista, jotka ovat pystyneet vähentämään huumausainerikollisuutta, niihin liittyviä sukupuolitauteja sekä huumekuolemia.

Portugali ei kirjaimellisesti laillistanut huumeita 1. heinäkuuta 2001, vain huumeiden hallussapito sekä käyttö erotettiin huumeiden valmistamisesta ja sen myymisestä. Siinä missä huumekauppiaat sekä valmistajat edelleen joutuvat vastaamaan teoistaan normaalin oikeuskäytännön kautta, pidetään tavallisia huumeidenkäyttäjiä rikollisten sijasta sairaina.

Tavalliset huumeidenkäyttäjät ohjataankin erilliseen oikeuteen, missä on lakioppineiden lisäksi paikalla psykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä, jotka laativat yksilöllisen hoitoonohjauksen jokaiselle käyttäjälle. Näin addiktit on saatu ohjattua parhaaseen mahdolliseen hoitoon vankilan sijasta, mikä on tuonut todella hyviä tuloksia. 

Kymmenen vuoden tilastot luovat jo hyvin vakuuttavan näytön toimivasta lainsäädännöstä. Lakia olisi syytä harkita käyttöön myös Suomessa.