Suomalaisia kutsutaan täysin perusteetta urheilukansaksi. Suomalaiset ovat menestysjanoista kansaa, joka hakee samaistumista voittajista. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää curlingia, jonka menestyksen aikana joka niemen notkoon ja saarelmaan pystytettiin curlinghalleja – pääsipä maajoukkueen kapteeni eduskuntaan asti. Nyt curling on täysin unohdettu.
Suomalaiset haluavat menestystä. Meille menestystä ei ole Jarkko Niemisen tuleminen kahdeksanneksi kisoissa, silloin hänelle nauretaan. Vain voitto ratkaisee, ja sen takia me olemmekin maailmanmestareita kolmessa lajissa:Pesäpallossa, salibandyssa sekä jääkiekossa. Marginaalilajeissa on helpompi nousta mestariksi, on helpompi tyydyttää menestyksen jano ja esiintyä hulluna urheilukansana.
Todellinen urheilukansa seisoisi oman joukkueensa, oman maansa takana menestyksestä riippumatta.
Suomalaista urheilua leimaa myös ns. äijäurheilu, jossa urheiluksi lasketaan vain ne lajit joissa lentää veri, hiki sekä huudetaan peräsuoli pitkänä. Esimerkiksi keihäsmiehet ovat koko kansan sankareita, joilta hyväksytään vain voitto. Viimeisestä voitosta on kuitenkin aikaa. Hiihtäjiä arvostettiin aina Lahden kisoihin asti, nyt taas hiihtoliitolla on omien selitysten paikka. Sisulla ei taaskaan pärjätty, vaan jouduttiin ottamaan vähän kättä pidempää käyttöön – menestyksen nälässä.
Olen itse kannattanut pitkään elektronista urheilua. Olen elänyt yhteisön kanssa sen vaeltaessa pitkiä vuosia näkymättömänä. Nyt suomalaiset pelaajat ovat saaneet ensimmäiset kosketukset menestyksestä. Samuli Sihvonen on sijoitettu Euroopan parhaimmaksi StarCraft 2 -pelaajaksi ESL:n listoilla. Suomalainen Counter-Strike 1.6 -joukkue WinFakt on noussut kolmen parhaan joukkoon.
Suomalainen valtamedia on asiasta ollut pitkään hiljaa. Ruotsissa tilanne on täysin toinen, kun Aftonbladet ja Svenska Television molemmat lähettävät otteluita suorina lähetyksinä. Suomessa DigiExpoilla pelattiin kahdeksan maailman parhaan pelaajan välillä StarCraft 2 -kutsuturnaus, jossa Suomen Sihvonen tuli kolmanneksi. Katsojia lähetyksellä oli yli 500 000. On ihme, ettei yksi parhaimmin kohdennetuista medioista kiinnosta suomalaista mediaa. Suurin osa elektronisen urheilun harrastajista on 16-30 -vuotiaita miehiä.
Suomen maajoukkue lähtee kolmen viikon päästä Etelä-Koreaan Busaniin pelaamaan olympiakisoihin. Nelihenkisen joukkueen tavoitteena on saada yksi mitalisijoitus. Lähden itse matkaan mukaan joukkueenjohtajana sekä tekemän suomalaista eSports-dokumenttia. Tulen myös kirjoittelemaan matkasta blogia tänne Uuden Suomen Vapaavuoroon.
Menestyshakuisen äijäurheilun aika alkaa olla ohi. Tervetuloa Suomi 2000-luvulle elektronisen urheilun pariin!
Kirjoittaja on Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja.