Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä aloitettiin viime vuonna selvitykset pitkällisten keskustelujen jälkeen. Osa selvityksistä on nyt valmistunut ja varsinkin sosiaali- ja terveysalan selvityksestä voi hyvin nähdä, miten mahdoton projekti on yhdistää nmä kaksi suurta kaupunkia.
Helsingin ja Vantaan yhdistämiseen lähdettiin hyötyjen lähtökohdasta. Kuviteltiin suuren organisaation tekevän kaiken aina automaattisesti halvemmalle. Selvityksestä löytyy kuitenkin jo heti ensimmäisiltä sivuilta selvä sanoma:
“Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään niin suuria, ettei palvelutuotannon yhdistämisestä arvioida saavutettavan merkittäviä tuotannollisia mittakaavaetuja.”
Helsingin ja Vantaan erilaisten tietojärjestelmien yhdistäminen toisi huomattavia kuluja. Myös molempien kaupungien hyvin erilaisten perusorganisaatioiden muuttaminen yhteneväiseksi olisi rankka prosessi.
Oikealla olevasta kuviosta voi todeta Vantaan väestön olevan noin 25% tulevan Suur-Helsingin väestöstä. Samassa suhteessa Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon kulut ovat 21%. Henkilökunnan määrässä Vantaa sukeltaa aina 15%.
Osittain tämä kuvio selittyy erikoissairaanhoidolla, jota Helsinki tuottaa omana tuotantonaan, mutta Vantaa ostaa koko erikoissairaanhoidon HUSlta. Tähän on kuitenkin tulossa jo ensi vuonna muutos, kun Vantaa valmistelee omia laajan palvelun terveysasemia Tikkurilaan, Koivukylään sekä Myyrmäkeen.
Vantaa tuottaa palvelunsa siis tehokkaammin verrattuna Helsinkiin. Oikealla olevasta kaaviosta voi tarkastella yksityiskohdittain kaupunkien erilaista rahan käyttöä per asukas. Kaaviosta voi huomata selvästi, kuinka Vantaan palvelut ovat tehokkaampia melkein jokaisessa kohdassa. Lukuunottamatta somaattista laitoshoitoa, joka Helsingissä tuotetaan halvemmalla.
Näistä tehokkuuksista kuuluu suuri kiitos Vantaan kevyelle hallintorakenteelle, mutta vielä suurempi kiitos Vantaan kaupungin duunareille, jotka ovat sopeutuneet talouden tasapainotuksiin. Heidän työnpanos näkyy hyvinä tuloksina sekä myös tehokkuutena. Kiitos siitä!
Kun nyt summataan eroavuudet tietojärjestelmissä, rakenteissa sekä myös palveluiden kustannuksissa, niin voidaan helposti todeta Vantaan ja Helsingin yhdistyminen olevan aika kaukana toisistaan. Summiksi muutettuna Vantaan siirtyminen Helsingin organisaatiomalliin sekä palvelurakenteeseen tulee lisäkustannukseksi yli 100 miljoonaa euroa. Jos taas Helsinki siirtyy Vantaan-malliin joutuvat helsinkiläiset leikkaamaan palveluita 300 miljoonalla eurolla. Näiden summien päälle tulee vielä kustannukset tietojärjestelmien yhdistämisestä. Kuulostaa aivan mahdottomalta.
Tämä kirjoitus on kirjoittajan henkilökohtainen mielipide ja käsittelee ainoastaan kaupunkien yhdistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Koko selvitys on ladattavissa (.pdf) Helsinginseutu -sivulta. Raportin sivulla 53 voi katsoa työryhmän laittamat mahdollisuudet sekä riskit. Suosittelen tutustumaan.