Miesten olojen parantaminen on oikeata tasa-arvoa

Asunnoton mies makaamassa penkillä. Kuvaaja: Tomas Castelazo (CC: by-sa)

Miesten tasa-arvo ry. on tehnyt hienon kymmenen kohdan listan todellisista tasa-arvon kulmakivistä Suomessa. Otan niistä muutaman tässä käsittelyyn. Mediassa toistellaan tasa-arvon tarkoittavan palkkatasa-arvoa, mikä toki on tärkeä asia, mutta ei tärkein. Palkkaa maksetaan tehtyjen töiden perusteella sekä ajankäytön mukaan, joka ei ole sama miehillä ja naisilla. Tämäkään ei ole merkityksellinen verrattuna ainoaan asiaan, mikä elämässä on korvaamatonta, eli terveyteen sekä elinikään.

  1. Ongelma lähtee jo suomalaisesta peruskoulusta liikkeelle. Scheinin tekemästä selvityksestä (2004) käy selvästi ilmi tyttöjen parempi koulumenestys jokaisessa oppiaineessa. Tämä heijastuu myös myöhemmin yliopistotutkintoon (naisista 60%, miehistä 42%) sekä myöhemmin korkea-asteen tutkintoon (naisista 46,4%, miehistä 29,4%). On siis selvää, ettei koulumaailma pysty tukemaan poikia samalla tavalla kuin tyttöjä. Tämä ajaa jo varhaisessa vaiheessa osan pojista syrjäytymiskierteeseen. (Lähde: Tilastokeskus)
  2. Syrjäytymiskierre on selvästi nähtävillä myöhemmässä vaiheessa. Huono-osaisuus on selvästi kasautunut enemmän miehille: syrjäytyneet, asunnottomat (80 %), yömaja-asukit (95 %), alkoholistit ja
    huumeiden käyttäjät, vangit (95 %), tarkkailuluokkien oppilaat ja
    työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät. Huono koulumenestys johtaa heikkoon mahdollisuuteen jatko-opiskella sekä ajaa syrjäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa. Syrjäytyminen johtaa yleisesti alkoholismiin, huumeisiin, rikollisuuteen sekä asunnottomuuteen. Tämä on yhteiskunnallisesti ajateltuna tasa-arvollinen kriisi.
  3. Suurin osa itsemurhan tekevistä on miehiä. Yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuminen sekä monet muut paineet kasaantuvat enemmän miehille. 80% kaikista itsemurhan tehneistä on miehiä. Meillä ei kuitenkaan ole ohjelmia miesten auttamiseksi kriisien yli -valitettavasti. (Terveyskirjasto 2005)
  4. Terveyspalveluissa rahaa käytetään 46% enemmän naisten terveydenhoitoon kuin miesten. Synnytyksen kustannukset ovat tässä yksi merkittävä tekijä, mutta ei kokonaan tilastoa selittävä. Tilastoa selittää eniten naisten korkeampi elinikä. Miehet kuolevat 7,2 vuotta naisia nuorempina. Tätä ei pidä missään nimessä ottaa kylmänä faktana, vaan miesten terveydenhoitoon pitää tehdä merkittäviä satsauksia, jotta eliniän odote korjaantuisi. (Lähde: STM sekä Tilastokeskus)
  5. Suurin osa väkivallan uhreista on miehiä. Suurin osa perheväkivallan uhreista on lapsia. Kuitenkin yhteiskunnan ja jopa Vasemmistoliiton panokset on sijoitettu naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja naisten tukemiseen väkivallan uhreina. Tavoitteena tulisi olla väkivallaton yhteiskunta sekä väkivallaton perhe. Nyt valitettavasti naisten uhristatus on vaikeuttanut tuntuvasti väkivaltaisille naisille tarjottavia hoitoja, joita käytännössä ei ole. Naisethan eivät voi olla väkivallan tekijöitä, vaan uhreja. Median sekä naisjärjestöjen kuva on haitannut tärkeätä työtä. (Lähde: Kempe ym. 2000 sekä TANE)

Todellista tasa-arvoa olisi ruveta rakentamaan miehille räätälöityjä palveluita jo alkaen ihan peruskoulusta. Pojat tarvitsevat erityishuomiota, jotta koulumenestys paranisi ja samalla myös yhteiskunnallinen eriarvoisuus koulutuksen ja syrjäytymisen suhteen korjaantuisi.

Päihdepalveluihin tarvittaisiin räätälöityjä palveluita myös miehille. Päihdeäideistä ollaan kovasti huolissaan, mutta kuka on huolissaan päihdeiseistä.

Suomi on väkivaltainen maa, mutta ei sen sitä tarvitsisi olla. Miehille onneksi on jonkinverran erilaisia lyömätön linja -ohjelmia, mutta vastaavia ei naisille oikeastaan ole. Myös miesten turvakotiverkkoon olisi tehtävä huomattavia investointeja, jotta mies voi tarvittaessa lähteä karkuun kotoa väkivaltaista naista.

Tasa-arvo ei siis ole pelkästään palkkatasa-arvoa. Se on paljon muutakin. Pidetään tämä mielessä.