Vantaan Sanomat ja muut lehdet kirjoittavat investoinneista yleensä seuraavasti:”Vantaa investoi kehärataan ja Marja-Vantaalle 139 miljoonaa euroa”, myös valtion tiehen sijoitetut yhdeksän miljoonaa euroa on laskettu investoinniksi tulevaisuuteen. Kun puhe tulee terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn muuttuu investointi kuluksi, josta pitää päästä eroon.

Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, eli tulevaisuuten investoinnilla, pystyttäisiin saamaan huomattavia säästöjä muutaman kymmenen vuoden sisään. Nyt ennaltaehkäisy nähdään pelkkänä kuluna, johon suhtaudutaan samalla tavalla. Meillä Suomessa valitettavasti hoidetaan sairautta, ei estetä ihmisiä sairastumasta. Sairauksien lisäksi meidän pitäisi ehkäistä syrjäytymistä, mikä uhkaa vakavasti suurta osaa nuoristamme ja lapsistamme. Vantaalla jo yli joka kymmenes lapsi on lastensuojelun piirissä. Se on yksinkertaisesti liikaa. Yksi syrjäytynyt lapsi tulee tarkoittamaan miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle.

Tuo miljoona euroa sijoitetaan kuitenkin mielummin teihin, jotka varsinkin Vantaalla on suuressa nosteessa. Logistinen keskus, jonka tiet pitää saada nyt kuntoon ja yritykset tulevat kyllä -on mantra mitä hoetaan jopa kaupunginvaltuustossa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyssektori yrittää taistella yleistä pahoinvointia vastaan huonoilla resursseilla. Investoinnit tulevaisuuteen ovat kuitenkin suurta viisautta, kunhan myös ennaltaehkäisy sekä panostaminen ihmisiin laskettaisiin myös investoinneiksi tulevaisuuteen. Investointeja tulisi tehdä vauvasta vaariin asti tarkoilla suunnitelmilla, joissa käsiteltäisiin ihmistä fyysisenä, psyykkisenä sekä sosiaalisena kokonaisuutena.

Investoidaan tulevaisuudessa teiden lisäksi ihmisiin, niin saadaan Vantaasta hyvä inhimillinen kaupunki elää, asua, tehdä työtä ja vanheta.