Vantaan Vasemmiston Vappu meni loistavasti, vaikka sää ei meitä suosinutkaan. Muistomerkillä vietettiin reilu puolituntinen ja sen jälkeen siirryimme viettämään omaa juhlaamme Tikkuraitille.

Olin tapahtuman juontajana ja aivan aluksi pidin pienen puheen, vaikka varsinainen vappupuhuja en tänä vuonna ollutkaan. Puheeni oli anti-rasistinen:

Hyvät toveri, hyvät ystävät, hyvät vantaalaiset

Minulta on usein kysytty, mitä vappu minulle merkitsee. Kuulun siihen sukupolveen, jolle vuoden 1918 tapahtumat ovat kaukana historiassa. Siihen sukupolveen kenen isät eivät taistelleet rintamalla. Sukupolveen, jolle Neuvostoliitto oli vain valtio muiden joukossa ja se katosi ollessani 15 vuoden ikäinen.

92 vuoden takaiset asiat muistuttavat minua kuitenkin täydellisestä epätoivosta, kun ihmisillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tarttua aseisiin. Hakea oikeuksiaan vihan kautta, viha synnyttää vain vihaa ja kevään 1918 tapahtumat ovatkin siitä täydellinen osoitus.

Nykyään näen vihan jälleen nostavan päätään Suomessa. Ihmisiä vihataan, koska he ovat erinäköisiä, puhuvat eri tavalla, käyttäytyvät erilaisesti. Kuten 92 vuotta sitten, myös nykyään viha synnyttää vain vihaa. Minä en halua nähdä vihan nousevan Suomessa.

Hyvät toverit, rakkaus synnyttää rakkautta. Siinä missä vihaaminen on helppoa, vaatii rakkaus huomattavasti enemmän. Ihmisen pitää olla vahva rakastaakseen, hänellä pitää olla hyvä itsetunto, hänen pitää olla ylpeä itsestään ja rakastaa itseään, jotta voisi rakastaa myös muita. Ennakkoluulot eivät saa ohjata ihmisten toimintaa.

Minulle vappu merkitsee rauhaa, rakkautta ja solidaarisuutta.

Hyvää vappua kaikille nauttikaa ohjelmastamme!