Rakennuksilla kahden kerroksen väkeä

Katsoin tänään A-talkin, jossa puhuttiin rakennustyömaiden ongelmista. Kyösti Suokkaan mukaan rakennustyömailla tilanne on päässyt täydellisesti käsistä viranomaisten sekä verottajan tehottomuuden vuoksi. Vahvat todisteet tälle tuli esiin keskustelussa.

Rakennustyömaat ovat jakautuneet nyt kahden kerroksen väkeen, niihin jotka maksavat veronsa ja niihin jotka eivät. Kyösti Suokkaan mukaan yksikään ulkomaille rekisteröitynyt yritys, eikä heidän työntekijänsä maksa verojaan Suomeen, kuten pitäisi. Verottajalla ei ole Suokkaan mukaan mitään intressejä rekisteröidä kaikkia työntekijöitä Suomessa ja näin ulkomaiset yhtiöt voivat vuosikausia kilpailla Suomessa ilman veroja samoista markkinoista. Tähän on pakko tulla muutos!

A-Talk oli haastatellut asiantuntijana Janne Marttista, joka sanoi verottajan menettävän vuosittain 400-500 miljoonaa euroa harmaan talouden johdosta. Yhtenä keinona tähän Marttinen tarjosi käänteistä arvonlisäveroa, jossa alv:n tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran, ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa. Käänteisen ALVn käyttöönottaminenkaan ei toisi takaisin kuin 80-120 miljoonaa euroa / vuosi.

Keskusteluun osallistuneet Kyösti Suokas (Rakennusliitto), Juha Hetemäki (TJ Skanska), Anni Sinnemäki pitivät käänteisen ALVn tuomista yhtenä työvälineenä harmaan talouden kitkemiseksi. Mitään sateentekevää ratkaisua sillä ei koettu olevan.

Parhaimpana ratkaisuna nähtiin lisääntynyt valvonta, varsinkin lisääntynyt viranomaisvalvonta. Sinnemäki myös mainitsi avoimemman kilpailun kautta tulevan yritysten keskenäisen valvonnan, yrityssparrauksen. Hetemäki antoi Sinnemäelle 10 pisteen arvoisen vihjeen kuntien ja valtion otteen vankistamisesta kilpailutuksissa. Valtio ja kunnat ovat Suomessa suurimpia rakennuttajia. Heidän tulisi kilpailutuksissaan vaatia jo etukäteen selvitettäväksi kaikki alihankintaketjut ja näiden hinnat, jolloin epäkohtiin voisi puuttua etukäteen. Lisääntyneeseen valvontaan kuuluisi myös verottajan jalkautuminen kentälle tekemään tehoiskuja sekä reaaliaikaiset verotiedot.

On syytä kuitenkin muistaa, ettei ulkomaalaisia työntekijöitä tulisi syyttää tästä ongelmasta. He ovat täällä tekemässä duunia, mihin heidät on palkattu. Suomeen saa tulla töihin, kunhan huolehditaan samasta palkasta, samoilla ehdoilla, samalla verotuksella.

Olen harvemmin kannattanut lisääntynyttä valvontaa. Nyt kannatan sitä varauksetta. Se olisi eettisesti oikein niin suomalaisille ja ulkomaalaisille työntekijöille sekä myös rehellisille veronsa ja velvoitteensa maksaville yrityksille.