Politiikassa tarvitaan vaihtoehtoja

Maahanmuuttovastainen hommafoorum on teettänyt taloustutkimuksella tilastotutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttoon. Taloustutkimus teetti tutkimuksen Internet-paneelillaan.

Tutkimuksen perusteella 59% suomalaisten mielestä maahanmuuttopolitiikka on liian löysää. Olen siitä osittain samaa mieltä. Mielestäni nykyisen maahanmuuttopolitiikan kolme suurinta kompastuskiveä ovat:

  1. Liian pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat – pitäisi supistaa kahteen viikkoon.
  2. EU:n sisäinen turvapaikanhakumahdollisuus (nykyisissä EUn oloissa, mikäli EUn sisällä tapahtuu joku kriisi, pitää asiaa uudelleen harkita)
  3. Ikätestit, joita ei ilmeisesti tehdä nyt.

Jos turvapaikkamenettelyä käytetään väärin vie se todennäköisesti paikan sellaiselta, joka sitä oikeasti tarvitsee ja tästä olen eniten huolissani.

Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ei näe riskejä ulkomaalaisen työvoiman tulosta Suomeen. Tämä asia vaatii minusta kuitenkin tarkennuksia. Jos ulkomaalainen henkilökunta tulee Suomeen samalla palkalla, samoilla työehdoilla, niin tervetuloa. Periaatteena on oltava samasta työstä, sama palkka, samoilla työehdoilla. Näin se on reiluinta sekä suomalaista työvoimaa kohtaan, että myös ulkomaalaista työvoimaa kohtaan.

Olen hieman yllättynyt, kuinka positiivisesti suomalaiset suhtautuvat turvapaikanhakijoihin sekä heidän perheiden yhdistämisiin. Turvapaikanhakijoiden kohdalla alle puolet toivoisivat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, kun taas selvästi yli puolet toivovat politiikan pysyvän samana tai löysenevän turvapaikanhakijoiden sekä myös perheenyhdistämisten kohdalla. Liekkö vaikutusta ollut ns. egyptiläisellä mummolla tähän asiaan. Hyvä näin kuitenkin!

Suurin osa suomalaisista katsoo, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua paremmin suomalaisiin tapoihin. Mielestäni kysymys on asetettu väärin, ensin pitäisi siis kaikkien tietää, mitkä ovat standardit suomalaiset tavat. Jos tällä tarkoitetaan, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua suomalaisiin lakeihin, niin olen samaa mieltä. Ei kulttuurisissa piirteissä ole haittaa, jos ne eivät riko lakia. Annetaan lakien rajoitaa kulttuurisia piirteitä, ei epämääräisen käsitteen nimeltä tavat.

Kahden kysymyksen kohdalla ollaan mielestäni vaarallisilla vesillä koko yhteiskuntaa koskien. Ensimmäisenä on turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten väitetyt paremmat sosiaaliset etuudet. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea pitäisikin miettiä kriittisesti, mutta saavatko pakolaiset korotettuja sosiaalisia etuja? Käsittääkseni heitä kohdellaan samalla tavalla ”sossunluukulla” kuin suomalaisia. Toivoisin lähteitä, missä todistetaan ettei asia näin ole.

Toinen kysymys, joka on vielä arveluttavampi on hyötykysymys. Maahanmuuttajat pitäisi valikoida niin, että heistä olisi mahdollisimman suuri hyöty yhteiskunnalle. Samaa mieltä tämän kohdan kanssa oli 56%. Tästä ei ole pitkä matka alkaa vaatimaan hyötyä jokaisesta suomalaisesta. Tätäkin tosin esiintyy jo paljon. Monet pitävät työttömiä syyllisenä työttömyyteensä, haukutaan laiskoiksi. Eniten päähänlyötyjä alkoholisteja ja huumeiden käyttäjiä lyödään armotta keskusteluissa sekä toivotetaan lyhyintä matkaa kolmen metrin alle. Oman osuutensa saavat myös yksinhuoltajaäidit. Se on pelottavaa. Lähtökohtaisesti emme voi ajatella saavamme mahdollisimman suurta hyötyä jokaisesta ihmisestä.
Tärkein kysymys jäi kuitenkin kysymättä:”Kuinka moni pitää maahanmuuttoa tärkeänä aiheena?”. Silloin olisimme voineet suhteuttaa tämän kysymyksen vielä paremmin. Harmi, ettei se mahtunut kysymysten listalle.

Politiikassa me tulemme jatkossakin tarvitsemaan vaihtoehtoja. Kaikki eivät voi olla samaa mieltä kansan enemmistön kanssa tai silloin meiltä loppuvat vaihtoehdot. Seuraan mielenkiinnolla blogistaniaa sekä eräitä keskustelupalstoja, miten tähän tutkimukseen suhtaudutaan.