Kun Helsinkiin entiseen Martta-hotelliin perustettiin vastaanottokeskus alkoi Internetissä maahanmuuttovastaisten foorumilla hirveä meteli. Keskustelu sai mielettömät mittasuhteet myös HSn keskusteluissa sekä osittain myös täällä blogistaniassa. Puhuttiin kuinka turvapaikanhakijat nauttivat hotellin minibaareista kattoterassilla pina-coladaa ja nauravat suomalaisille duunareilla näiden mennessä töihin. Toki vedottiin jälleen kerran vanhuksiin likaisissa vaipoissa, kodittomiin, ruokajonoissa oleviin jne. Joiden kaikki ongelmat olisi ratkennut, jos vastaanottokotia ei olisi olemassa. Tämä väite on puppua.
Helsingissä toimii neljä vastaanottokotia. Näissä asustaa yhteensä 679 turvapaikanhakijaa (Kyläsaari 233, Metsälä 46, Fenno 200 sekä Martta 200). Fennon ja Martan vuosikustannukset ovat seuraavanlaiset (lähde):
Fenno
Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 791 000 e
Palvelujen ostot 1 600 000 e
Aineet ja tarvikkeet 374 000 e
Avustukset 827 000 e
Vuokrakulut 617 000 e
Muut toimintakulut 3 000 e
Menot yhteensä 4 212 000 e
Martta
Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 859 000 e
Palvelujen ostot 2 300 000 e
Aineet ja tarvikkeet 252 000 e
Avustukset 1 079 000 e
Vuokrakulut 784 000 e
Muut toimintakulut 5 000 e
Menot yhteensä 5 279 000 e
Tässä vastaavasti koko Helsingin sosiaalitoimenkustannukset vertailun vuoksi (lähde):
Palkat 331 536 000 e
Henkilösivumenot 121 041 000 e
Palvelujen ostot 301 864 000 e
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 242 000 e
Avustukset 116 921 000 e
Vuokrat 77 772 000 e
Muut menot 1 542 000 e
Menot yhteensä 969 918 000 e
En valitettavasti löytänyt Kyläsaaren enkä Metsälän toiminnankuluja, mutta voimme olettaa niiden olevan maksimissaan, mitä ne eivät todennäköisesti ole syrjäisemmän sijainnin ja pienemmän paikkaluvun johdosta, kaksinkertaiset verrattuna Marttaan ja Fennoon. Tällöin Helsingin vastaanottokeskusten toimintaan kuluisi vuodessa 18 982 000 euroa.
19 miljoonaa euroa kuulostaa aika mottipäiseltä summalta rahaa, kun sitä ei voi verrata mihinkään. Tuo 19 miljoonaa euroa on 1,96% (0,42% koko kaupungin budjetista) Helsingin sosiaalitoimen budjetista, joten vähintään 950 000 000 euroa käytetään muuhun toimintaan kuin vastaanottokoteihin.
Jos nyt suhteutetaan tämä luku sitten vanhustenhoitoon ja niihin vanhuksiin, joiden elämä muuttuisi täydellisesti vastaanottokotien sulkemisen myötä. Tällä samaisella summalla saataisiin Helsinkiläisille pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille (n. 6200 vanhusta lähde) 0,077 uutta lähihoitajaa (Helsingissä vastavalmistuneen lähihoitajan palkka * 1,7 * 12kk) per vanhus.
Voimme siis todeta, ettei vastaanottokotitoiminnalla ole juurikaan vaikutusta Helsingin muihin resurssipulasta kärsiviin toimintoihin. Jos Helsingin kaupunki haluaisi ostaa lisää kalapuikkoja tai lisää vaippoja, niin se ostaisi niitä. Vetoamalla raha pulaan, joka johtuu vastaanottokotitoiminnasta on puppua. MOT!