Kestovaipoista on tullut osa jokapäiväistä vauvojen hoitoa, mikä on ihan hyvä asia. Vauvojen kestovaipat ovat kehittyneet ja nyt rinnalle on tullut myös kertakäyttöisiä vauvojen vaippoja, jotka maatuvat kompostissa. Eteenpäin on siis menty. Kestovaipoissa säästyvät talous sekä myös luonto. Kävin kestovaippa ry:n sivuilla hakemassa vähän tilastotietoa vaippojen kulutuksesta vaippaikäisellä lapsella.
”Lapsi käyttää noin 5 000 kertakäyttövaippaa vaippakautensa eli noin 30 kuukauden aikana. Kertakäyttövaippojen maatuminen kaatopaikoilla vie useita satoja vuosia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä tulee vuodessa arviolta 5 200 tonnia. Yhden lapsen vaipoista jätettä syntyy noin 1 500 kg ja lapsiperheen tuottamasta jätteestä voi jopa puolet olla vaippajätettä. Kertakäyttövaipoista onkin tullut suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte. Kaatopaikoille päätyvät kertakäyttövaipat hajoavat hapettomissa oloissa ja tuottavat ympäristöön metaania. Metaani on toiseksi merkittävin ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu.”
Vauvojen kestovaippa-asiat ovat siis kunnossa, ne kuitenkin ovat vain yksi puu suuressa metsässä. Todellinen ongelma on vanhusväestön käyttämät vaippamäärät, missä kestovaipoista ole kuultukaan. Oikealla oleva kuva on otettu kahden sairaalan kuntoutusosaston, noin 80 potilasta, vuorokauden vaipparoskamäärästä. Kuntoutusosastolla monet eivät edes käytä vaippoja, joten pitkäaikaisosastojen roskamäärät ovat vielä suuremmat. Suurimman osan tuosta roskakasasta muodostavat muovitetut vaipat, muovitetut vuodesuojat sekä kumihanskat.
Tuo määrä syntyy vuoden jokaisena päivänä, vatsatautien iskiessä keko yleensä vyöryy lattialle asti. Kasvavan vanhusväestön myötä vaipparoskan määrä ei ainakaan tule vähenemään, kun monet vanhukset käyttävät elämänsä viimeiset vuodet vaippoja.
Vauvojen kestovaipat ovat hyvästä, mutta ne estävät ihmisiä näkemästä metsää puilta. Todellinen ekologinen ongelma on vanhusten vaipat, joille ei ole olemassa vaihtoehtoa. Jos lasten kestovaipat tuovat taloudellista sekä myös ekologista säästöä, niin olisiko tässä suomalaiselle innovaatiolle rakoa.