Vantaa sopimuksen myötä Vantaan kaupungilla aloitetaan laaja selvitys palvelusetelistä ja sen käyttöönotosta laajalla akselilla sosiaali-ja terveyspalveluita. 1.6.2009 voimaan tullut palvelusetelilaki sallii setelin käytön monissa eri kohteissa ja sitä myydäänkin kansalle vapautena valita. Todellisuudessa tämä vapaus valita tuo myös vapauden maksaa enemmän samasta palvelusta.
Vanha palvelusetelilaki vastaan uusi
Vanhan lain palvelujen hinnoitus oli sidottu kunnan asiakasmaksuihin. Palvelusetelin käyttö ei maksanut asiakkaalle enempää kuin kunnan omatuotanto. Nyt asiakasmaksut on täysin vapautettu. Asiakkaan kustannukset nousevat palvelusetelin myötä, koska asiakkaat joutuvat maksamaan erotuksen palvelunhinna ja palvelusetelin arvon välillä. Jo tämä ajaa asiakkaita hyvin eriarvoiseen asemaan. Toiset pystyvät maksamaan ekstraa palvelusetelin päälle ja näin saavat mahdollisesti paremman palvelun. Tämä luo kaksiportaisen järjestelmän ennen tasa-arvoiseen järjestelmään.
Uuden palvelusetelilain taustalla onkin, mitä ilmeisemmin, halu saada nopeasti enemmän käyttäjiä yksityiselle sektorille ja samalla heikentää kunnan omaa tuotantoa, joka on jostain syystä suuri punainen vaate porvarihallitukselle. Vaikka palvelusetelilain mukaan asiakas saa kieltäytyä palvelusetelin käytöstä ja kunnan on silloin järjestettävä tämä palvelu muuten, niin eihän se tarkoita, että palvelu olisi silloinkaan kunnan omaa tuotantoa.
Uhat kuntalaisille
Kuntalaisille palvelusetelin käyttöönotto tuo monia uhkatekijöitä.
1) Kuntalainen itse palvelun vertailija ja tilaaja
Kävin mielenkiinnosta katsomassa Jyväskylän kaupungin palveluseteliohjeita, josta löysin linkin palvelusetelillä palveluja tarjoaviin yrityksiin. Otin kaksi samanlaista palvelua tuottavaa yritystä, joiden hinnoitus on seuraavanlainen:
Yritys X:
“Yrityksemme on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Palveluseteliasiakkaille kotipalvelun, lastenhoidon, omaishoitajien sijaispalvelun ja siivouspalvelun hinta on seuraava: ma-pe klo 6-21 25e/h. Muina aikoina 47e/h. Kotisairaanhoidon hinta: ma-pe klo 6-21 28e/h. Muina aikoina 47e/h. Lyhin veloittamamme aika on 60 min. Laskutamme matkakorvaukset seuraavasti: 0,45e/km.”
Yritys Y:
“Yritys on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Kotipalvelun, lapsiperheiden palvelun, kotisairaanhoidon ja omaishoitajien sijaispalvelun hinnat palveluseteliasiakkaille ovat arkisin klo 7-18 30 e/h, klo 18-21 35 e/h ja klo 21-07 43,80 e/h. Lauantaisin klo 7-21 39 e/h, sunnuntai ja pyhät klo 7-22 69 e/h. minimi laskutusaika on 1 tunti. Laskutamme matkakorvaukset yli 10 km matkalta 0,45 e /km (Lähtöpiste Jyväskylän keskusta).”
Molemmat yritykset siis lupaavat tehdä saman palvelun. On kotipalvelua, lapsiperheiden palveluja, kotisairaanhoitoa sekä omaishoidon sijaispalvelu. Nyt asiakkaan on itse valittava kumman näistä palveluista valitsee. Toinen on kalliimpi, mutta tarjoaako sitten enemmän vai samaa? 84-vuotias Hulda-mummo nyt ei muutenkaan ole varmasti saanut koko sivustoa edes auki saatikaan osannut hakea sieltä oikeata palvelua. Kuka hänen puolestaan sitten valitsee palvelut?
Kunnille on annettu myös valta päättää, miten suuria palvelusetelejä he jakavat. Tämä taas aiheuttaa kuntien välillä selvää epätasa-arvoa. Toisilla kunnilla on varaa maksaa suurin osa palveluista, kun taas toisissa asiakkaalle tulee lankeamaan huomattavasti isompi maksu.
On myös otettava huomioon, ettei palvelusetelin käyttö kartuta maksukattoa. Mikä taas sekoittaa täydellisesti meidän nykyisen maksukattojärjestelmän.
2) Julkinen palvelu heikkenee
Kun yksityinen puoli puskee rajusti kunnan normaalille puolelle, niin se tulee väistämättä tarkoittamaan julkisen palvelun heikkenemistä. Henkilökuntaa vähennetään, palveluverkon peittävyyttä lasketaan, mitä käy niille joilla ei ole varaa maksaa palvelusetelin päälle palvelusta?
3) Valvonta ja seuranta sekä hoidon jatkuvuus
Kunnan tehtäviin jää kuitenkin palvelujen seuraaminen sekä valvonta. Kun yritysten määrä nousee yli sadan, niin miten valvonta tullaan toteuttamaan? Pistokokein toteutettava valvonta olisi kaikkien tehokkainta, mutta varmasti mahdotonta suurten määrien kohdalla. Samalla myös pitää valvoa, ettei yritykset myy palvelusetelin ohi palveluja, koska se ei kuulu palvelusetelilakiin.
Hoidon jatkuvuus on myös todella suuri ongelma. Jo nyt pelkästään kuntien välillä yhteensopimattomat tietojärjestelmät aiheuttavat ongelmia. Tähän soppaan kun lisätään kymmeniä palveluntarjoajia erilaisin tietojärjestelmin, niin mistä asiakkaan hoitoa koskevat tiedot saadaan kriisin kohdalla?
Palvelusetelijärjestelmä tulee uudistamaan Suomen terveydenhoitoa. Se on varma. Tuoko se lisää valinnan vapautta? En tiedä. Tuoko se lisää maksuja terveydenhoidon asiakkaille? Se on varma.