Lääninhallitukset ovat nyt todenneet faktan, mikä on jo tiedetty vuosia. Vanhustenhoidossa on liian vähän käsiä. Kiitoksia siitä, käsien puutteesta voimme syyttää vain tehostamista.

Tehostaminen, sanana tuo saa minut näkemään sinistä. Lähihoitajana olen tullut hyvin tutuksi tämän sanan kanssa. Tehostaminen terveydenhoidossa ei tarkoita oman työn tekemistä paremmin tai palvelujen parantamista lisäämällä henkilökuntaa. Suomessa tehostaminen tarkoittaa vain ja ainoastaan enemmän työtä vähemmällä henkilökunnalla.

On ollut mielenkiintoista seurata keskustelua hoitajista, joita yleisesti syyllistetty huonosto hoidosta. Yleisesti kysytään missä ovat hoitajat, kun potilaat kaipaavat apua. Heidät on tehostettu.

Hoitajan työ on monipuolista työtä. Siihen liittyy välittömän hoitotyön lisäksi kirjaamisen velvollisuus. Jokainen lääke, hoitotoimenpide, jatkosuunnitelmat, ravat, barthelit jne. pitää tehdä. Kun yhdellä hoitajalla vuorosta riippuen on viidestä 20 potilasta, niin kirjaaminen vie aikaa. Myös raportointi seuraavalle vuorolla on tärkeätä. Mahdolliset voinnin muutokset, lääkityksen muutokset sekä muut olennaiset asiat, pitää kertoa seuraavalle vuorolle.

Nyt tehostamista on lisätty. Ei palkata sijaista, jos sijaisuus kestää alle neljä päivää, uusia toimia ei täytetä. Pitää vain pärjätä. Tämä näkyy palvelun laadussa ja siitä ei kannata valittaa hoitajille. He tekevät jo nyt todella raskasta työtä ja tulevaisuudessa taakkaa vielä lisätään.

Voitaisiinko joskus tehostaa oikein, eli lisäämällä henkilökuntaa ja parantamalla palvelua? Valitettavasti nykyisellä ‘tuloksen’-aikakaudella ihmisarvoa ei lasketa tulokseksi – ainoastaan säästöt.