Osallistuin tänään vanhusviikkojen avaukseen Vantaan Myyrmäessä. Puhumassa oli Vantaan vanhuspalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen. Myyrmäen sosiaali- ja terveyskeskuksen auditorio oli aivan täynnä rappusia myöden.
Lyytikäinen aloitti tilaisuuden kaaviolla, joka havainnollisti Vantaan vanhusväestön kehitystä. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 vanhusväestön määrä tulee kasvamaan 125%, n. 7500 vanhuksesta 17500 vanhukseen. Tämä haaste meidän on otettava vastaan. Se tuo mukanaan mahdollisuuden toteuttaa vanhusten hoito hyvin.
Lyytikäinen esitti Vantaan kaupungin strategian onnellisen vanhuuden mahdollistamiseksi. Jo heti ensimmäisessä kohdassa piti kysyä Lyytikäiseltä tarkennusta. Vantaan kaupungin strategiassa puhutaan omaishoitajiin panostamisesta, mutta Vantaallahan ei tänä vuonna enää oteta uusia omaishoitajia tukimaksujen piiriin. Jonoon kyllä pääsee, mutta omaishoidon tukea ei tulla maksamaan. Lyytikäinen pahoitteli tapausta, ja ymmärrän häntä hyvin. Eivät ne rahat Lyytikäisen takana olekaan, päätöksen teki apulaiskaupunginjohtaja Salminen (kok.).
Omaishoitajiin pitää pystyä ensi vuonna panostamaan enemmän. Budjettiin on lisättävä rahaa reilusti sekä suoraan taloudelliseen tukeen että palveluihin. Keskustelin erään omaishoitajan kanssa palveluseteleistä. Vantaan kaupungin myöntämillä palveluseteleillä pystyy järjestämään hoitoa omaiselleen kolmeksi tunniksi ja 20 minuutiksi, vaikka tarkoituksena olisi koko päivä. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen on ensisijaista, sillä kun hänen voimansa loppuvat, ovat omaishoitaja ja hänen hoidettavansa molemmat nopeasti laitoshoidossa. Tämä ei ole inhimillistä eikä myöskään taloudellista.
Vantaalla on saatu kuitenkin paljon aikaan Valvanteen johdolla: On perustettu kotisairaala sekä geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto. Nämä toimivat tiiviissä yhteistyössä ja varmasti tukevat kotona asumista. Keskusteluissa otettiin kuitenkin esille myös kotona asumisen mielekkyys, kotona kun koettiin myös turvattomuutta sekä yksinäisyyttä. Näihin asioihin olen ottanut aikaisemmin kantaa puhuessani Espoon Asu ja elä -mallista, jota toivon myös Vantaalle.
Vanhusasiamiehestäkin on Vantaalla keskusteltu, mutta vain keskusteltu. Minusta vanhusasiamiehen viran perustaminen olisi mielekästä. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut blogiini.
Tilaisuus oli antoisa ja seniorikansalaiset aktiivisia keskustelijoita. Oli hauska jutella heidän kanssaan tilaisuuden päätyttyä. Kiitoksia järjestäjille ja Lyytikäiselle.