Olen kiertänyt muutamalla ammattiosastolla nyt talven aikana. Olen kysynyt monissa paikoissa yksinkertaisen kysymyksen:”Tiedätkö sinä, mitä asioita liittohallituksessa on valmisteltu tai päätetty?” Montaa kättä ei ole koskaan noussut pystyyn – tuskin yhtään.

Meidän on käännettävä ajatusmaailmamme ylösalaisin. Sen sijaan, että pohtisimme mitä liiton jäsenille on välttämätöntä kertoa. Meidän tulee miettiä onko todellisia perusteluja olla kertomatta kaikkea mahdollista. Näin radikaalia muutosta tarkoittaa pyrkimys kohti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Lähtökohtaisesti meidän on lähdettävä ajatuksesta, että kaikki oleellinen tieto on jokaisen jäsenen saatavilla. Tiedon on oltava saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Sitä ei voi sitoa paikallisiin kokouksiin tai jäseniltoihin. Tiedon saatavuudessa on hyödynnettävä moderneja digitaalisia ratkaisuja.

Tieto on vallan väline. On väärin rakentaa oma valtansa tiedon pimittämisen ympärille. Tieto ja sitä kautta vaikuttamismahdollisuudet kuuluvat kaikille, ei vain keskitetysti pienelle porukalle. Kun vaikuttamismahdollisuuksia lisätään, lisätään samalla kiinnostusta liittoa kohtaan. Se on oikea tie.

Tietyissä tilanteissa kaikkea tietoa ei pidä julkisesti kertoa, mutta näiden tapausten on oltava poikkeuksia.

Avoimuus on ensisijaisesti arvovalinta. Näistä arvovalinnoista vastataan liittohallituksessa. Muutos kohti avoimuutta saattaa pelottaa, mutta avoimuuden kautta syntyy kuitenkin uudenlainen luottamus ja myös kiinnostus koko liiton toimintaa kohtaan. Se jättää pois epäluulot ja luo pohjan paremmalle avoimelle kulttuurille.

Sitä kohti meidän on pyrittävä – yhdessä.